Equus hydruntinus, sukupuuttoon kuolleella hevoseläimellä, saattoi olla laajempi levinneisyysalue kuin alun perin uskottiin, kertovat ranskalaisen Ecole Normale Superieure de Lyonin yliopiston tutkijat. Heidän tutkimuksensa julkaistiin Molecular Ecology -lehden heinäkuun numerossa.
E. hydruntinusin tiedettiin elävän Euroopassa ja osissa Lähi-itää. Sen tarkkaa levinneisyysaluetta ja suhdetta muihin hevoseläimiin ei kuitenkaan tunnettu.
”Pitkään aikaan paleontologiset tiedot eivät pystyneet sijoittamaan E. hydruntinus hevoseläinten fylogeneettiseen puuhun, kun se joutui vastakkain sen tosiasian kanssa, että sillä on yhteisiä alkukantaisia Equus-piirteitä sekä seeprojen että aaseiden kanssa ja johdettuja piirteitä aaseiden ja hemionien kanssa”, tutkijat sanovat.”
Viime aikoina löydetty kallo on kuitenkin tuottanut lisää tietoa E. hydruntinusin hämärästä menneisyydestä. Kallosta uutettu DNA tukee lajin sukulaisuutta hemioneihin ja paljastaa, että E. hydruntinus ei ollut läheistä sukua seeproille eikä aaseille.
Tämän perusteella tutkijat arvelivat, että hampaiden morfologia, jota aiemmin käytettiin muinaisten hevoseläinten luokitteluun, on huono vaihtoehto lajin jakamiseksi sukuihin.
DNA-analyysi paljasti myös, että Iranista löydetty E. hydruntinus on peräisin samasta lajista kuin Krimiltä löydetyt yksilöt. Näin ollen E. hydruntinus -lajin, jonka aiemmin katsottiin rajoittuvan Eurooppaan, Israeliin ja Turkkiin, levinneisyysalue voi laajentua Iraniin asti itään.