Glykogeeni ja tärkkelys ovat kaksi glukoosipolymeeriä, joita esiintyy elävissä soluissa. Glukoosi syntyy kasvien fotosynteesiprosessissa, ja se on sokerin yksinkertaisin muoto. Glukoosi muodostaa polymeerejä tuottaakseen edelleen monimutkaisia sokereita eli hiilihydraatteja glykogeeniä ja tärkkelystä. Näiden polymeerien muodostumisen aikana glukoosin monomeeriyksikköä pitävät yhdessä glykosidisidokset.
Glykogeeni vs. tärkkelys
Glykogeenin ja tärkkelyksen ero on siinä, että glykogeeni on glukoosin polymeeri, joka on tärkein energiakomponentti sienille ja eläimille, kun taas glukoosi on glukoosin polymeeri, joka on tärkeä energiakomponentti kasveille.
Glykogeeni on olennainen varastoitumiskomponentti ja energiantuottaja eläimille ja sienille. Monomeeriyksikkö glykogeenin muodostumisen aikana on alfaglukoosi. Se esiintyy pieninä rakeina solun sytosolissa. Ihmisellä glykogeeni varastoituu maksasoluihin ja lihassoluihin.
Tärkkelys on kasvien energiantuotannon elintärkeä komponentti. Kasvien tuottama glukoosi muutetaan liukenemattomiksi varastointiaineiksi, kuten tärkkelykseksi ja rasvoiksi. Tärkkelystä on amyloplastissa ja se on tärkein ravintokomponentti eri kasveissa ja hedelmissä.
| Vertailuparametrit | Glykogeeni | Tärkkelys |
|---|---|---|
| Määritelmä | Glykogeeni on glukoosista koostuva polymeerihiilihydraatti, joka on eläimille ja sienille tärkein komponentti. | Tärkkelys on glukoosin monimutkainen sokeri, joka on kasvien tärkein varastohiilihydraatti. |
| Monomeriketjut | Glykogeeni on polymeeri, jossa monomeeriyksiköt muodostavat lyhyitä haaroittuneita ketjuja. Se koostuu monomeeriyksiköstä, jota kutsutaan alfaglukoosiksi ja jota pitävät kiinni glykosidisidokset. | Tärkkelys koostuu kahdesta muusta polymeeristä – amyloosista ja amylopektiinistä, joista ensimmäinen muodostaa lineaariset ja kierteiset ketjut ja jälkimmäinen haarautuneet ketjut. |
| Molekyylikaava | C24H42O21 on glykogeenin molekyylikaava. | (C6H10O5)n on tärkkelyksen molekyylikaava. |
| Esiintyy | Glykogeeni esiintyy pieninä rakeina. | Tärkkelys esiintyy jyvinä. |
| Toiminta | Tärkkelys toimii eläimissä energiaa varastoivana hiilihydraattina. | Se toimii energiaa varastoivana hiilihydraattina kasveissa. |
Glykogeeni on energiaa varastoiva hiilihydraatti, jota esiintyy vain eläimissä ja kasveissa. Se on alfaglukoosiksi kutsutun yksinkertaisen sokerin polymeeri. Glukoosimonomeeriyksiköitä pitävät kiinni vahvat glykosidisidokset muodostaen glykogeenin polymeerin.
Se tunnetaan myös nimellä eläintärkkelys, ja sitä esiintyy maksasoluissa, lihassoluissa ja mahassa. Se varastoi glukoosia tarjotakseen sitä elimistölle silloin, kun se on energiavajeessa. Se on melko samanlainen kuin amylopektiini, mutta sen rakenne on voimakkaasti haaroittunut.
Kun elimistö tarvitsee energiaa, glykogeeni hajoaa välittömästi glukoosiksi, jotta keho saa tarvitsemansa energian. Tätä prosessia kutsutaan glykogenolyysiksi. Tätä prosessia stimuloidaan glukagoni-hormonin avulla.
Joitakin tärkeitä faktoja glykogeenista ovat:
- Se on energiavarastona toimiva hiilihydraatti erityisesti eläimillä ja sienillä.
- Ihmisillä glykogeeni varastoituu kehon rasvan tavoin rasvakudokseen antamaan energiaa tarvittaessa.
- Verensokerin glukoosia varastoidaan myös glykogeeniksi haiman toimesta diabetes mellituksen ehkäisemiseksi.
- Lihassolujen glykogeenin varastointi auttaa pitämään elimistön tarvittaessa valmiina rasittaviin harjoituksiin ja toimiin.
Tärkkelys on kasveissa olennainen energiavarastokomponentti. Se on polymeeri, joka on kasveille äärimmäisen tärkeä energian varastoinnissa ja tuotannossa. Tärkkelystä runsaasti sisältäviä kasveja ovat muun muassa peruna, riisi ja maissi.
Tärkkelys muodostuu edelleen kahdenlaisten molekyylien, nimittäin amyloosin ja amylopektiinin, yhdistymisestä. Amyloosissa monomeeriyksiköt ovat kiinnittyneet lineaariseen ja kierteiseen rakenteeseen, kun taas amylopektiini muodostaa haarautuneita ketjuja.
Tärkkelys esiintyy kasvisolujen amyloplastiksi kutsutuissa rakeissa. Kasveissa tärkkelys muuntuu edelleen selluloosaksi, joka auttaa solujen energiantuotannossa, kasvussa ja korjauksessa.
Joitakin tärkkelyksen tärkeitä näkökohtia ovat seuraavat:
- Tärkkelys on polysakkaridihiilihydraatti, joka muodostuu monomeeristä nimeltä alfaglukoosi.
- Tärkkelys koostuu kahdesta molekyylistä: amyloosista (amyloosi) ja amylo- ja amylopektiinista.
- Tärkkelystä käytetään erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin, kuten paperin valmistukseen ja tekstiiliteollisuuteen.
Glykogeenin ja tärkkelyksen tärkeimmät erot
- Glykogeeni on energiavarastona toimiva hiilihydraatti, jota esiintyy pääasiassa eläimissä ja sienissä, kun taas tärkkelys on energiavarastona toimiva hiilihydraatti, jota esiintyy pääasiassa kasveissa.
- Glykogeeni koostuu yhdestä molekyylistä, kun taas tärkkelys koostuu kahdesta molekyylistä, nimittäin amyloosista ja amylopektiineistä.
- Glykogeeni muodostaa haarautuneen ketjurakenteen, kun taas tärkkelys muodostaa lineaarisen, kierteisen ja haarautuvan rakenteen.
- Tärkkelystä käytetään kaupallisiin tarkoituksiin, kuten paperi- ja tekstiiliteollisuudessa, kun taas glykogeeniä ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin.
- Glykogeeni varastoituu maksasoluihin ja lihassoluihin, kun taas tärkkelys varastoituu kasvisolujen amyloplasteihin.
Glykogeeni ja tärkkelys ovat monomeerisen alfaglukoosin polymeerejä, mutta ne eroavat toisistaan monin tavoin. Glykogeeni on energiaa varastoiva hiilihydraatti, jota esiintyy pääasiassa eläimissä ja sienissä, kun taas tärkkelys on energiaa varastoiva hiilihydraatti, jota esiintyy kasvisoluissa.
Glykogeeni koostuu yhdestä molekyylistä, kun taas tärkkelys koostuu kahdesta molekyylistä, amyloosista ja amylopektiinistä. Perusero näiden kahden termin välillä on niiden esiintymisessä. Glykogeenia esiintyy rasvakudoksissa kehon rasvana ja maksan soluissa. Se tuottaa energiaa elimistölle aina tarvittaessa.
Tärkkelys varastoituu kasvisolujen amyloplasteihin ja sitä käytetään myös erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin, kuten tekstiili- ja paperiteollisuudessa.
ilmoita tästä ilmoituksesta Sisällysluettelo