Geenit ja ympäristö vaikuttavat yhtä paljon rikkaiden ja köyhien lasten oppimiseen, todetaan tutkimuksessa

Psykologi Sandra Scarr esitti yli 40 vuotta sitten provokatiivisen ajatuksen: geneettinen vaikutus lasten kognitiivisiin kykyihin on yhteydessä perheen tuloihin. Mitä varakkaampi perhe, sitä suurempi vaikutus geeneillä on aivojen kehitykseen, ajateltiin.

Scarr käänsi luonto – kasvatus -keskustelun päälaelleen ja esitti, että se, kuinka paljon ”luonnolla” on merkitystä, vaihtelee ympäristön mukaan. Scarrin tutkimuksesta on sittemmin keskusteltu laajasti, ja muut tutkijat ovat tutkineet sitä perusteellisesti ja vaihtelevin tuloksin, muun muassa toinen amerikkalainen psykologi David Rowe vahvisti sen uudelleen vuonna 1999.

Tutkimuslinjaa on alettu kutsua Scarr-Rowe-hypoteesiksi – että vanhempien sosioekonominen asema hillitsee geneettistä osuutta älykkyyden vaihtelussa. Ajatuksena oli, että alemman sosioekonomisen aseman omaavilla ihmisillä henkilön älykkyyteen vaikuttaa enemmän ympäristö kuin genetiikka, eli se, saavuttaako lapsi täyden potentiaalinsa, riippuu taloudellisesta asemasta.

Olen 25 vuoden ajan tutkinut varhaisten terveydentilojen suhdetta myöhempään koulumenestykseen, ja minua on kiehtonut se rooli, joka genetiikalla ja ympäristöllä on oppilaan saavutuksiin.

Ryhmämme lähti tutkimaan kysymystä uudelleen: Ovatko geneettiset vaikutukset kognitiivisiin kykyihin suuremmat niillä lapsilla, jotka kasvavat suotuisammassa ympäristössä? Vastauksen saamiseksi tein yhteistyötä kollegojeni kanssa Northwesternin yliopistossa ja Stanfordin yliopistossa.

Kaksosten ja sisarusten tutkiminen antaa tietoa

Analysoimme 24 000 Floridassa vuosina 1994-2002 syntyneen kaksosen ja lähes 275 000 sisaruksen syntymä- ja koulutiedot. Kuten aiemmat tutkijat, jotka tutkivat kognitiivisen kehityksen geneettisiä ja ympäristövaikutuksia, keskityimme hyvin suureen joukkoon kaksosia ja sisaruksia.

Iältään lähellä toisiaan olevien kaksosten ja sisarusten avulla pystyimme erottelemaan geenien ja ympäristön roolin kognitiivisten kykyjen kehityksessä. Emme löytäneet todisteita siitä, että sosiaaliluokalla olisi ollut suurempi merkitys köyhien lasten kuin rikkaiden lasten koulumenestykseen.

Kun korkeamman tulotason ryhmiin kuuluvat oppilaat suoriutuivat paremmin kuin alemman tulotason ryhmiin kuuluvat oppilaat, geneettisten ja ympäristöön liittyvien erojen suhteellinen vaikutus oli sama kaikissa ryhmissä. Tulokset julkaistiin äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Kompleksinen geenin ja ympäristön vuorovaikutus

Mitä merkitystä tuloksillamme on? Northwesternin sosiaalipoliittisen tiedekunnan dekaanin ja tutkimuksen pääkirjoittajan David Figlion mukaan emme vahvistaneet, että ympäristötekijät lieventävät genetiikan vaikutuksia kognitiiviseen kehitykseen. Ympäristöerot ovat yhtä tärkeitä varakkaista taustoista tuleville oppilaille kuin köyhemmistä taustoista tuleville oppilaille.

Uudemmissa tutkimuksissa on löydetty todisteita siitä, että rikkaiden ja köyhien perheiden välillä on eroja geneettisessä vaikutuksessa akateemiseen suoriutumiseen Yhdysvalloissa, kun niitä verrataan australialaisiin tai länsieurooppalaisiin perheisiin.

Tutkimuksemme ei kuitenkaan toistanut yhdysvaltalaisia löydöksiä osittain siksi, että suuri Floridasta peräisin oleva aineistomme edusti sosioekonomisesti hyvin monimuotoista perhejoukkoa.

Havaintomme eivät kuitenkaan ole ristiriidassa sen yleisen mallin kanssa, että vanhempien sosioekonominen asema on yhteydessä lasten kognitiiviseen kehitykseen. Iältään läheisten kaksos- ja sisarusparien keskuudessa standardoidut matematiikka- ja lukupisteet kasvoivat samassa suhteessa äitien lukion jälkeisten koulutusvuosien kanssa.

Laaja-alaisemmin havaintomme viittaavat siihen, että geenien ja ympäristön yhteisvaikutus, joka muokkaa lapsen kognitiivista kyvykkyyttä, ei ole niin selväpiirteinen, vaan paljon vaikeammin hahmotettava ja monimutkaisempi kuin nykyisin ymmärretään.

Stanfordin yliopiston sosiologian professori Jeremy Freese, joka on toinen kirjoittajistamme, huomautti, että kyky sanoa, että geeneillä on merkitystä jollekin ryhmälle enemmän kuin jollekin toiselle ryhmälle, on houkuttelevaa muun muassa siksi, että se on niin yksinkertaista. Epäilemme, että totuus on monimutkaisempi: Joillakin geeneillä voi olla enemmän merkitystä varakkaammissa perheissä, ja toisilla geeneillä voi olla enemmän merkitystä köyhemmissä perheissä, joten mitään yleistä luonnehdintaa ei voida antaa.

Lähitulevaisuudessa geneettisen perimän ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta saadaan syvällisempää tietoa. Kun saadaan tarkempaa geneettistä tietoa, voimme ehkä kartoittaa tarkemmin geenien ja ympäristön välistä yhteyttä. Tällainen tieto parantaa tutkijoiden mahdollisuuksia ennustaa, miten lapset saavuttavat älyllisen potentiaalinsa.