Taustaa: Käytettävissä on kaksi erityyppistä flutikasoni-inhalaattorilaitetta, nimittäin spacerilla varustettu annostelusumutin (MDI-S) ja kuiva-aineinhalaattori (DPI). Ensin mainittua suositellaan pienille lapsille, joilla on alhainen sisäänhengityksen huippuvirtaus (PIF), ja jälkimmäistä nuorille ja aikuisille. Niiden terapeuttisen tehon eroja on kuitenkin tutkittu vain harvoin nuorilla potilailla.
Menetelmät: Tässä tutkimuksessa tutkittiin 21 alakouluikäistä potilasta, joilla oli keskivaikea persistentti keuhkoastma (ikä 8-15 vuotta, 10,3 +/- 2,1 vuotta) ja joilla kaikilla oli riittävä PIF 114 +/- 29 L/min, jotta voitiin vertailla kahdenlaisia flutikasoni-inhalaattoreita. Yksitoista potilasta 21:stä inhaloi 200 mikrog/vrk flutidia MDI-S:llä kahdesti päivässä yhden kuukauden ajan ensimmäisen kuukauden ajan ja samaa annosta DPI:llä seuraavan kuukauden ajan. Muut 10 potilasta inhaloivat päinvastaisia hoitoja. Kunkin hoidon lopussa tutkittiin spirometria.
Tulokset: Ennen hoitoa ja sitten MDI-S- ja DPI-hoidon lopussa tehdyt mittaukset olivat seuraavat: pakotettu uloshengitystilavuus 1 s:ssa (FEV(1.0)), 72,4 +/- 18,2 %, 91,5 +/- 18,2 % ja 84,1 +/- 16,3 % (MDI-S vs. DPI, P > 0.040); maksimaalinen uloshengityksen keskivirtaus (MMEF), 62,0 +/- 23,6 %, 88,7 +/- 26,5 %, 79,3 +/- 33,4 % (P > 0,044) ja uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) oli 73,9 +/- 25,0 %, 95,6 +/- 32,8 % ja 90,5 +/- 29,5 %, vastaavasti (n.s.). MDI-S:n todettiin näin ollen olevan tehokkaampi %FEV(1,0):n ja %MMEF:n suhteen.
Päätelmät: MDI-S:n käytöllä saavutettiin korkea terapeuttinen teho flutikasoni-inhalaatiossa alakoulun jälkeisessä iässä olevilla potilailla, joilla oli riittävä inspiraatiokyky.