Vuosisatojen kuluessa Efesoksen kaupunkia hallitsivat peräkkäiset valtakunnat – kreikkalaiset, persialaiset, roomalaiset, bysanttilaiset ja lopulta ottomaanit. Mutta riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se vaihtoi omistajaa, kaupunki pysyi yhtenä antiikin maailman elinvoimaisimmista metropoleista. Turkin länsirannikolla sijaitsevassa kaupungissa asui parhaimmillaan, toisella vuosisadalla jKr., lähes 300 000 ihmistä. Sen vilkas merisatama kuljetti tavaroita Aasiasta Kreikkaan, Italiaan ja muuallekin.
Efesoksen suurin maine oli sen Artemis-jumalattaren temppeli. Se oli yksi antiikin maailman ”seitsemästä ihmeestä” ja lähes neljä kertaa suurempi kuin Ateenan Parthenon. Uuden testamentin mukaan apostoli Paavali saarnasi Efesoksessa, mikä sai aikaan mellakan, jota johtivat hopeaseppät, jotka valmistivat jumalattarelle pyhäkköjä ja pelkäsivät sekä toimeentulonsa että temppelin tulevaisuuden puolesta.
Tänä päivänä temppelistä on jäljellä vain muutama pylväs. Mutta siellä on vielä paljon nähtävää, joka tuo mieleen kaupungin entisen loiston. Kukkulan rinteeseen rakennetussa kolmikerroksisessa teatterissa oli aikoinaan 25 000 istumapaikkaa. Aivan kaupungin ulkopuolella seisoo Pyhän Johanneksen kirkko, joka rakennettiin neljännellä vuosisadalla evankelistan oletetun haudan päälle ja jota laajennettiin basilikaksi noin 200 vuotta myöhemmin.
Jodi Magness, Pohjois-Carolinan Chapel Hillin yliopistossa työskentelevä arkeologi, joka on käynyt Efesoksessa yli kymmenen kertaa, sanoo, että kaupunki ”on melkein kuin tilannekuva ajasta”. Saat käsityksen siitä, millaista oli kävellä roomalaisen kaupungin kadulla ilman, että sinun tarvitsee käyttää omaa mielikuvitustasi.”
Toimittajan huomautus, 7. toukokuuta 2010: Tämän jutun aiemmassa versiossa oli virheellinen valokuva Efesoksesta. Sivu on päivitetty