13.10.2020
Konservatiivit ja uskontoryhmät ovat joutuneet vastakkain naisten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa kiihkeässä kiistassa, jonka aiheena ovat vuoden 1953 lakiin tehtävät muutokset, joilla abortti on laiton.
Etelä-Korean hallitus on ilmoittanut suunnitelmista kumota vuonna 1953 säädetty yleinen aborttikielto ja tarkistaa lakia siten, että raskaudenkeskeytys sallitaan ennen 14. raskausviikkoa. Ehdotettuja muutoksia on arvosteltu voimakkaasti molemmin puolin.
Viime viikolla hallitus ilmoitti muuttavansa sekä rikoslain että äidin ja lapsen terveyttä koskevan lain aborttiin viittaavia pykäliä. Muutokset sallivat abortin enintään 24 viikkoon asti naisille, joilla on lieventävät lääketieteelliset tai taloudelliset olosuhteet, jos lapsella on todettu geneettinen häiriö tai jos he ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.
Ilmoitus tulee sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin päätti viime vuonna, että kaikkien aborttien kriminalisointi on perustuslain vastaista.
Konservatiivit ja uskonnolliset ryhmät ovat vastustaneet tuomioistuimen päätöstä ja hallituksen suunnittelemia lakimuutoksia sillä perusteella, että kaikki elämä on pyhää ja sitä on suojeltava.
Toimenpiteiden rajoittaminen?
Toisessa leirissä liberaalit ja naistenoikeusryhmät sanovat, että ehdotukset eivät mene tarpeeksi pitkälle ja että hallitus sanelee edelleen, mitä nainen voi päättää tehdä omalle keholleen.
Ja he varoittavat, että vaikka rangaistukset laittomista aborteista ovat olleet harvinaisia viime vuosikymmenen aikana, viranomaiset voivat nyt päättää puuttua toimenpiteisiin, jotka tehdään 14 viikon määräajan jälkeen.
Lain mukaan naista voidaan rangaista abortin tekemisestä enintään yhdellä vuodella vankeutta tai enintään 2 miljoonan korean wonin (1 477 euroa, 1 741 dollaria) suuruisella sakolla, kun taas toimenpidettä suorittava terveydenhuollon työntekijä voidaan tuomita kahdeksi vuodeksi vankilaan.
Oikeusryhmät väittävät, että rajallinen seksuaalikasvatus, myös ehkäisyvälineiden ympärillä, ja kondomien yleinen halveksunta korealaisten miesten keskuudessa – vain 11 prosenttia miehistä käyttää kondomeja – merkitsevät sitä, että ei-toivotut raskaudet ovat vakava ongelma.
Terveysministeriön mukaan 30 jokaista tuhatta 15-44-vuotiasta korealaisnaista teki abortin 15-44-vuotiaista naisista vuonna 2005, mikä nostaa Etelä-Korean kolmen suurimman aborttimaan joukkoon maailmassa asukasta kohden, vain Venäjän ja Vietnamin jälkeen.
Lue lisää: Seksivideot ja prostituutiorenkaat paljastavat K-pop-tähtien pimeän puolen
Song Young-chae on yliopiston professori ja aktiivinen kristillisen kirkon tukemassa ihmisoikeusryhmässä, ja hän vastustaa jyrkästi suunnitelmia muuttaa nykyistä lakia.
”Olen kristitty, joten tämä on vastoin uskonnollisia arvojani, mutta se on muutakin, koska se on myös vastoin korealaisia arvoja, esi-isiämme ja yhteiskuntaa”, hän sanoi DW:lle. ”Korealaiset ja kristityt arvostavat aina kaikkea elämää, vaikka se olisi syntymätöntä. En siis voi yhtyä hallituksen suunnitelmiin.”
Song sanoi, että konservatiivisissa piireissä korealaisessa yhteiskunnassa vastustetaan yhä enemmän monia hallituksen vasemmistolaista politiikkaa, kuten koulutusta ja asenteita homoseksuaalisuutta kohtaan, samoin kuin Etelä-Korean suhteita Pohjois-Koreaan ja sitä, että hallitus ei ole tuominnut Pjongjangin ihmisoikeusloukkauksia.
”Väestön kontrollointi”
Oh Kyung-jin, Korean Women’s Associations United -järjestön koordinaattori, kertoi DW:lle, että hallituksen lähestymistapa aborttiin on perinteisesti ollut väestön kontrollointia, ”joka perustuu hyvin konservatiivisiin elementteihin Koreassa sen sijaan, että se olisi pyrkinyt takaamaan naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet”.”
Oh sanoi, että laista huolimatta Etelä-Korean hallitukset 1970-luvulta 1990-luvulle kannustivat hiljaisesti abortteja pyrkiessään hillitsemään syntyvyyden kasvua ja suuria perheitä.”
”Uuden vuosisadan ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien maan alhaisesta syntyvyydestä on kuitenkin tullut vakava yhteiskunnallinen kysymys, ja aborttikieltoa on käytetty välineenä, jolla estetään naisia tekemästä aborttia, kun hallitus on tehostanut lain täytäntöönpanoa”, hän sanoi.
Oh sanoi, että naisryhmät eri puolilla maata ovat vaatineet aktiivisesti kiellon täydellistä kumoamista järjestämällä mielenosoituksia, verkkokampanjoita ja jakamalla omia kokemuksiaan abortista.
”Nykyään kaikkialla maailmassa tunnustetaan, että korealaiset naiset toimivat ja puhuvat rohkeasti, kun on kyse monista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä, kuten abortista, #MeToo-liikkeestä, seksuaalisesta väkivallasta tietoverkossa ja niin edelleen”, hän sanoi.
Ja vaikka KWAU ja muut naisryhmät toivottavat tervetulleeksi keskustelun aborttilainsäädännöstä, he vaativat, että ehdotetut muutokset eivät edelleenkään ratkaise ongelmaa.
Lue lisää:
Aktivistien viha
”Naisjärjestöt suhtautuvat suunnitelmaan hyvin kriittisesti, sillä hallitus pitää edelleen yllä politiikkaa, jonka mukaan naiset ovat niitä, joita on valvottava, eikä yksilöitä, joilla on oikeus päättää seksuaali- ja lisääntymisterveydestään”, Oh sanoi.
Aktivistit vaativat, että rikoslain 27. pykälä, joka on otsikoitu ”Aborttirikokset”, poistetaan kokonaan ja että raskauden keskeyttämistä ei enää pidetä rikoksena vaan naisten oikeuksiin liittyvänä asiana.
Etelä-Korean hallitus näyttää yllättyneen aborttia koskeviin ehdotuksiinsa kohdistuneesta vihamielisyydestä, ja hallitseva demokraattinen puolue vihjasi vain muutama päivä alkuperäisen ehdotuksensa jälkeen, että se saattaa pyrkiä muuttamaan lakiehdotusta.
Hallitus yllättyi erityisesti naisryhmien keskuudessa esiintyneestä paheksunnasta, ja sen odotetaan edelleen lieventävän abortteja koskevia rajoituksia.
Se puolestaan aiheuttaa vain syvempää vastustusta konservatiivien keskuudessa, jotka vaativat, että heidän mielipiteensä ja vakaumuksensa jätetään huomiotta.
Julian Ryall