Esseen määritelmä
Essee tulee ranskan kielen sanasta essayer, joka tarkoittaa ”yrittää” tai ”yrittää”. Essee on lyhyt kirjallisen sävellyksen muoto, joka perustuu yhteen aiheeseen ja antaa usein kirjoittajan henkilökohtaisen mielipiteen. Kuuluisa englantilainen esseisti Aldous Huxley määrittelee esseen seuraavasti: ”kirjallisuuden väline, jolla voi sanoa melkein kaiken melkein mistä tahansa”. Oxfordin sanakirja kuvaa sitä ”lyhyeksi kirjoitukseksi tietystä aiheesta”. Yksinkertaisesti sanottuna voimme määritellä sen tieteelliseksi kirjalliseksi teokseksi, jossa esitetään kirjoittajan henkilökohtainen argumentti.
Essien tyypit
Essiä on kahta muotoa: kirjallisia ja ei-kirjallisia. Kirjallisia esseitä on neljää tyyppiä:
- Ekspositorinen essee – Ekspositorisessa esseessä kirjoittaja antaa yleisölle selityksen jostakin ideasta, teemasta tai asiasta esittämällä henkilökohtaisen mielipiteensä. Tämä essee esitetään esimerkkien, määritelmien, vertailujen ja vastakkainasettelujen avulla.
- Kuvaileva essee – Kuten se kuulostaa, tämäntyyppinen essee antaa kuvauksen tietystä aiheesta tai kuvaa yksityiskohtaisesti jonkin asian tai henkilön piirteitä ja ominaisuuksia. Se sallii taiteellisen vapauden ja luo mielikuvia lukijoiden mieliin käyttämällä viittä aistia.
- Narratiivinen essee – Narratiivinen essee on ei-fiktiivinen essee, mutta kuvaa tarinaa aistikuvausten avulla. Kirjoittaja ei ainoastaan kerro tarinaa, vaan myös esittää näkemyksensä perustelemalla.
- Vakuuttava essee – Tässä esseetyypissä kirjoittaja pyrkii vakuuttamaan lukijansa hyväksymään hänen kantansa tai näkemyksensä jostakin asiasta sen jälkeen, kun hän on esittänyt heille vankat perustelut tässä yhteydessä. Ajatuksen väittäminen ja puolustaminen vaatii paljon tutkimustyötä. Sitä kutsutaan myös argumentoivaksi esseeksi.
Kirjallisuuden ulkopuoliset esseet voivat olla myös samantyyppisiä, mutta ne voidaan kirjoittaa mihin tahansa muotoon.
Esimerkkejä esseestä kirjallisuudessa
Esimerkki #1: Oshogbon pyhä metsä (Kirjoittaja: Jeffrey Tayler)
”Kulkiessani porttien läpi kuulin kitisevän äänen. Pienikokoinen keski-ikäinen mies tuli esiin puiden takaa – talonmies. Hän pyöritteli hammasharjan kokoista tikkua suussaan kaivautuen leväisten hampaankantojen välisiin rakoihin. Hän oli paljain jaloin; hänellä oli sininen batiikkipaita, joka tunnetaan nimellä buba, pussimaiset violetit housut ja kirjailtu päähine. Kysyin häneltä, voisiko hän näyttää minulle pyhäkköä. Viitaten minua seuraamaan hän sylkäisi ulos kepin työnsä tulokset ja lähti polkua pitkin.”
Tämä on esimerkki kuvailevasta esseestä, sillä kirjoittaja on käyttänyt kuvailevaa kieltä maalatakseen lukijoilleen dramaattisen kuvan kohtaamisesta tuntemattoman ihmisen kanssa.
Esimerkki #2: Rakkaudesta (Francis Bacon)
”On mahdotonta rakastaa ja olla viisas … Rakkaus on hulluuden lapsi. … Rakkaus palkitaan aina joko vastavuoroisella tai sisäisellä ja salaisella halveksunnalla. Voitte huomata, että kaikkien suurten ja arvokkaiden henkilöiden joukossa … ei ole yhtäkään, joka olisi joutunut rakkauden hullun asteelle: tämä osoittaa, että suuret henget ja suuret työt pitävät tämän heikon intohimon loitolla…” Että hän oli pitänyt Helenaa parempana, jätti Junon ja Pallaksen lahjat. Sillä jokainen, joka arvostaa liikaa rakkaudellista kiintymystä, hylkäsi sekä rikkaudet että viisauden.”
Tässä otteessa Bacon yrittää vakuuttaa lukijalle, että ihmiset, jotka haluavat menestyä tässä maailmassa, eivät saa koskaan rakastua. Antamalla esimerkin kuuluisista ihmisistä, kuten Pariisista, joka valitsi Helenan rakastajattarekseen, mutta menetti rikkautensa ja viisautensa, kirjailija yrittää vakuuttaa kuulijat siitä, että he voivat menettää henkisen tasapainonsa rakastumalla.
Näyte nro 3: Kattilan omaelämäkerta (John Russell)
”Pelkäänpä, etten herätä huomiota, mutta silti ei ole ainoatakaan kotia, jossa voisin pärjätä toimeen tulematta. Olen vain pieni, musta kattila, mutta minulla on paljon kiinnostavaa, sillä minulle tapahtuu joka päivä jotain uutta. Keittiö ei ole aina iloinen paikka elää, mutta silti löydän sieltä paljon jännitystä, ja olen varsin onnellinen ja tyytyväinen kohtalooni …”
Tässä esimerkissä kirjoittaja kertoo vedenkeittimen omaelämäkerran ja kuvaa koko tarinan kronologisessa järjestyksessä. Kirjoittaja on kuvannut vedenkeitintä ihmisenä ja antaa lukijan tuntea, kuten hän on tuntenut.
Esseen funktio
Esseen funktio riippuu aiheesta, haluaako kirjoittaja tiedottaa, vakuuttaa, selittää vai viihdyttää. Itse asiassa essee lisää sekä kirjoittajan että lukijoiden analyyttisiä ja älyllisiä kykyjä. Siinä arvioidaan ja testataan kirjoittajan kirjoitustaitoja ja järjestetään hänen ajattelunsa vastaamaan henkilökohtaisesti tai kriittisesti johonkin asiaan. Esseen avulla kirjoittaja esittää argumenttinsa kehittyneemmällä tavalla. Lisäksi se kannustaa opiskelijoita kehittämään käsitteitä ja taitoja, kuten analyysia, vertailua ja vastakkainasettelua, selkeyttä, ekspositiota, tiiviyttä ja vakuuttavuutta.