Kognitiivinen kehitys
Kognitiiviset muutokset ovat moninaisia, koska vietämme aikuisuudessa niin monta vuotta (enemmän kuin missään muussa vaiheessa). Itse asiassa tutkimukset viittaavat siihen, että aikuisiän kognitiivinen kehitys on monimutkainen, jatkuvasti muuttuva prosessi, joka saattaa olla jopa aktiivisempi kuin kognitiivinen kehitys imeväis- ja varhaislapsuudessa (Fischer, Yan, & Stewart, 2003).
Tutkijat ovat tunnistaneet alueita, joilla kognitiossa tapahtuu sekä menetyksiä että voittoja vanhemmalla iällä. Kognitiivisia kykyjä ja älykkyyttä mitataan usein standardoiduilla testeillä ja validoiduilla mittareilla. Psykometrisessä lähestymistavassa on tunnistettu kaksi älykkyysosamäärän luokkaa, joilla on erilainen muutosnopeus elämänkaaren aikana (Schaie & Willis, 1996). Fluidilla älykkyydellä tarkoitetaan tiedonkäsittelykykyä, kuten loogista päättelyä, luetteloiden muistamista, avaruudellista kykyä ja reaktiokykyä. Kiteytynyt älykkyys käsittää kyvyt, jotka perustuvat kokemukseen ja tietoon. Kiteytyneen älykkyyden mittareita ovat esimerkiksi sanastokokeet, lukuongelmien ratkaiseminen ja tekstien ymmärtäminen.
Kuvio 2. Kiteytyneen älykkyyden mittarit. Iäkkäistä aikuisista on olemassa monia stereotypioita. Heitä pidetään joskus hitaina, koska kognitiivisen prosessoinnin nopeus on muuttunut. He ovat kuitenkin keskimäärin erinomaisia hyödyntämään henkilökohtaista kokemusta ja tietoa. Lisäksi he ovat yleensä nuoria aikuisia parempia sosiaalisissa ja emotionaalisissa haasteissa.
Iän myötä havaitaan systemaattista heikkenemistä kognitiivisissa tehtävissä, jotka edellyttävät oma-aloitteista, ponnekasta prosessointia ilman muistia tukevia vihjeitä (Park, 2000). Iäkkäät aikuiset suoriutuvat yleensä huonommin kuin nuoret aikuiset muistitehtävissä, jotka edellyttävät tiedon palauttamista mieleen ja joissa henkilöiden on haettava aiemmin oppimiaan tietoja ilman mahdollisten vaihtoehtojen luettelon apua. Ikääntyneillä aikuisilla voi esimerkiksi olla enemmän vaikeuksia muistaa tosiasioita, kuten nimiä tai asiayhteyteen liittyviä yksityiskohtia siitä, missä tai milloin jokin tapahtui (Craik, 2000). Mikä voisi selittää nämä ikääntymisen aiheuttamat puutteet? Iän myötä työmuisti eli kykymme tallentaa ja käyttää tietoa samanaikaisesti heikkenee (Craik & Bialystok, 2006). Myös kyky käsitellä tietoa nopeasti heikkenee iän myötä. Tämä prosessointinopeuden hidastuminen saattaa selittää ikäeroja monissa eri kognitiivisissa tehtävissä (Salthouse, 2004). Jotkut tutkijat ovat väittäneet, että inhibitorinen toiminta eli kyky keskittyä tiettyyn informaatioon ja samalla tukahduttaa huomio vähemmän oleelliseen informaatioon heikkenee iän myötä ja voi selittää ikäeroja kognitiivisissa tehtävissä suoriutumisessa (Hasher & Zacks, 1988). Lisäksi on hyvin tiedossa, että kuulo ja näkö heikkenevät ikääntyessä. Pitkittäistutkimuksissa on ehdotettu, että puutteet aistitoiminnoissa selittävät ikäeroja erilaisissa kognitiivisissa kyvyissä (Baltes & Lindenberger, 1997).
Vähäisempiä ikäeroja havaitaan silloin, kun muistivihjeitä on saatavilla, kuten tunnistamismuistitehtävissä, tai kun yksilöt voivat tukeutua hankittuun tietoon tai kokemukseen. Esimerkiksi iäkkäät aikuiset suoriutuvat usein yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin nuoret aikuiset sanojen tuntemusta tai sanavarastoa mittaavista testeistä. Iän myötä tulee usein myös asiantuntemusta, ja tutkimukset ovat osoittaneet aloja, joilla ikääntyvät asiantuntijat suoriutuvat yhtä hyvin tai paremmin kuin nuoremmat henkilöt. Esimerkiksi ikääntyneiden konekirjoittajien havaittiin kompensoivan ikään liittyvää nopeuden heikkenemistä katsomalla painettua tekstiä pidemmälle eteenpäin (Salthouse, 1984). Nuorempiin pelaajiin verrattuna iäkkäät shakkiasiantuntijat pystyvät keskittymään pienempään joukkoon mahdollisia siirtoja, mikä johtaa suurempaan kognitiiviseen tehokkuuteen (Charness, 1981). Kertynyt tieto jokapäiväisistä tehtävistä, kuten päivittäistavarakaupan hinnoista, voi auttaa vanhempia aikuisia tekemään parempia päätöksiä kuin nuoria aikuisia (Tentori, Osheron, Hasher, & May, 2001).
Miten kognitiivisten kykyjen muutokset tai säilyminen vaikuttavat ikääntyneiden aikuisten jokapäiväiseen elämään? Tutkijat ovat tutkineet kognitiota useiden erilaisten päivittäisten toimintojen yhteydessä. Yksi esimerkki on autoilu. Vaikka iäkkäillä aikuisilla on usein enemmän vuosien ajokokemusta, reaktioaikaan tai tarkkaavaisuusprosesseihin liittyvät kognitiiviset heikkenemiset voivat asettaa rajoituksia tietyissä olosuhteissa (Park & Gutchess, 2000). Ihmistenvälistä ongelmanratkaisua koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että iäkkäät aikuiset käyttävät nuorempia aikuisia tehokkaampia strategioita selviytyäkseen sosiaalisista ja emotionaalisista ongelmista (Blanchard-Fields, 2007). Työn yhteydessä tutkijat havaitsevat harvoin, että iäkkäät henkilöt suoriutuvat työstä huonommin (Park & Gutchess, 2000). Samoin kuin jokapäiväisessä ongelmanratkaisussa, iäkkäät työntekijät saattavat kehittää tehokkaampia strategioita ja luottaa asiantuntemukseen kompensoidakseen kognitiivista heikkenemistä.
Miten voimme viivyttää kognitiivisen heikkenemisen alkamista? Psyykkisellä ja fyysisellä aktiivisuudella näyttää olevan merkitystä (kuva 2). Tutkimuksissa on havaittu, että henkisesti ja fyysisesti stimuloivia aktiviteetteja harrastavat aikuiset kokevat vähemmän kognitiivista heikkenemistä ja heillä esiintyy vähemmän lievää kognitiivista heikentymistä ja dementiaa (Hertzog, Kramer, Wilson, & Lindenberger, 2009; Larson ym., 2006; Podewils ym., 2005).
Kuvio 3. Aikuiset, jotka harrastavat henkisesti ja fyysisesti stimuloivia aktiviteetteja, kokevat vähemmän kognitiivista heikkenemistä, ja heillä on vähemmän lieviä kognitiivisia heikentymisiä ja dementiaa. Kognitiiviset toiminnot, kuten mahjongin, shakin tai muiden pelien pelaaminen, voivat pitää sinut henkisesti kunnossa. Sama pätee sooloharrastuksiin, kuten lukemiseen ja ristisanatehtävien täyttämiseen. (luotto: Philippe Put)