Deepwater Horizon -öljyonnettomuus Meksikonlahdella

The Deepwater Horizon Explosion and Oil Spill Response Efforts

Huhtikuun 20. päivänä 2010 BP:n liikuteltava öljynporausyksikkö Deepwater Horizon räjähti, paloi ja sittemmin upposi Meksikonlahdella 52 meripeninkulmaa kaakkoon Venicenista, Louisianasta. Yksitoista porauslautan 126 työntekijästä sai surmansa, ja seuraavien 87 päivän aikana lahteen valui arviolta 3,19 miljoonaa tynnyriä (~134 miljoonaa gallonaa) öljyä (4,0 miljoonaa tynnyriä miinus 810 000 tynnyriä kerättyä öljyä). Kyseessä oli Yhdysvaltain historian suurin koskaan raportoitu öljyvahinko. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Exxon Valdez -tankkerista valui noin 257 000 tynnyriä (11 miljoonaa gallonaa) raakaöljyä Prince William Soundiin, Alaskaan, vuonna 1989.

Oiluvahinkojen torjuntatoimia kansallisella ja osavaltiotason tasolla johti Yhdysvaltain rannikkovartioston perustama yhdistetty komentoryhmä (Unified Command) öljyn ja vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen varalta laaditun kansallisen suunnitelman (”National Contingency Plan”) mukaisesti. Yhtenäinen komentorakenne kehitettiin varmistamaan öljyn ja vaarallisten aineiden tehokas ja koordinoitu eristäminen, leviäminen ja poistaminen ja samalla minimoimaan ihmisille ja meriympäristölle aiheutuvat vahingot. Yhdistetyn komentoryhmän johdolla pelastustyöntekijät käyttivät sekä perinteisiä että uusia lähestymistapoja vuotaneen öljyn rajoittamiseksi ja talteenottamiseksi. Lopulta talteenottotoimien ansiosta vuotaneen öljyn lopullinen arvio oli 3,19 miljoonaa tynnyriä (134 miljoonaa gallonaa).

Hukkuneiden tai vahingoittuneiden merieläinten, erityisesti niiden, jotka ovat saattaneet altistua öljylle, hoitaminen oli ensisijaisen tärkeää heti Deepwater Horizon -öljyvuodon jälkeisinä päivinä ja kuukausina. Näitä toimia ohjasivat Persianlahden alueellinen varautumissuunnitelma (Regional Area Contingency Plan for the Gulf) ja luonnos merinisäkkäitä koskevista öljyvahinkojen torjuntaohjeista (Marine Mammal Oil Spill Response Guidelines), jotka on mukautettu Persianlahden lajeihin, mukaan luettuina valaat (valaat ja delfiinit) ja manaatit. Yhdistetyn komentokeskuksen villieläinyksikkö tukeutui suuresti Persianlahdella jo olemassa olevaan veden varaan joutuneiden merinisäkkäiden suojeluverkostoon vastatakseen veden varaan joutuneisiin, hädänalaisiin ja loukkaantuneisiin merinisäkkäisiin, sillä näillä organisaatioilla oli jo liittovaltion lupa toteuttaa merinisäkkäiden torjuntatoimia merinisäkkäiden suojelua koskevan lain nojalla (Marine Mammal Protection Act). Öljyvahinkojen laajuuden arvioimiseksi tehdyt ilmatutkimukset tarjosivat myös mahdollisuuden havaita satunnaisesti loukkaantuneita ja kuolleita merinisäkkäitä.

Komission vuosikertomuksessa 2010-2011 (luku 3) annetaan yksityiskohtaisempia tietoja sekä öljyvahinkojen että luonnonvaraisten eläinten torjuntatoimista välittömästi Deepwater Horizonin räjähdyksen jälkeen.

Mitä komissio tekee

Elokuussa 2011 komissio julkaisi raportin Assessing the Long-term Effects of the BP Deepwater Horizon Oil Spill on Marine Mammals in Gulf of Mexico: A Statement of Research Needs. Raportissa esiteltiin oikeudelliset valtuutukset öljyvuodon kokonaisvaikutusten arvioimiseksi ja tarkasteltiin öljyvuodon todennäköisiä vaikutuksia Persianlahden merinisäkkäisiin. Siinä luonnehdittiin tutkimustoimia, korostettiin yleistä tarvetta parantaa merinisäkkäiden arviointia ja seurantaa Persianlahdella ja hahmotettiin tulevan tutkimuksen ja ennallistamistoimien painopisteitä, ja korostettiin sekä yksittäisten merinisäkkäiden että merinisäkäspopulaatioiden pitkän aikavälin seurantatutkimusten tärkeyttä.

Huhtikuussa 2015 komissio ja useat liittovaltion virastojen, akateemisten oppilaitosten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteistyökumppanit kutsuivat koolle Meksikonlahden merinisäkkäiden tutkimus- ja seurantakokouksen New Orleansissa. Kokouksen tavoitteina oli:

• Tarjota yleiskatsaus merinisäkäskantoihin ja ihmisen toimintaan.
• Katsastaa merinisäkkäiden tutkimus- ja seurantaohjelmia.
• Kartoittaa merinisäkkäitä koskevat ensisijaiset, yleiset tietotarpeet seuraaviksi 5-15 vuodeksi.
• Kartoittaa mahdolliset rahoituslähteet ja -mahdollisuudet, jotka koskevat merinisäkkäitä koskevia tutkimus- ja seurantatoimia ja jotka johtuvat Deepwater Horizon -öljyvuodosta ja muista aloitteista.
• Keskustellaan yhteistyövaihtoehdoista, joilla helpotetaan pitkän aikavälin tutkimussuunnittelua, tietojen jakamista ja valmiuksien kehittämistä.

Katso kokousyhteenveto ja kopiot esityksistä.

Tammikuussa 2021 komission henkilökunta fasilitoi virtuaalista työpajapäiväkokousta, jossa keskityttiin pullonokkadelfiinien suojelun parantamiseen Mississipin osavaltion vesillä. Deepwater Horizon -öljyvahinko vaikutti merkittävästi Mississippin ja koko Pohjoisen Persianlahden pullonokkadelfiineihin, ja toipumisen seuranta edellyttää pitkäaikaista seurantaa ja kykyä tunnistaa ja minimoida jatkuvat uhat. Kansallisen merikalastuspalvelun (National Marine Fisheries Service, NMFS), Mississippiin sijoittautuneiden merinisäkkäiden tutkimuslaitosten ja rannalle ajautuneiden eläinten verkoston sekä Mississippin osavaltion virastojen seminaarin osallistujat keskustelivat nykyisistä valmiuksista ja tutkimustoimista osavaltiossa sekä nykyisestä tietämyksestä, joka koskee pullonokkadelfiinien tilaa, kannan rakennetta ja tärkeimpiä uhkia Mississippin osavaltion vesillä. Keskusteluissa keskityttiin kriittisiin epävarmuustekijöihin ja mahdollisuuksiin tehostaa yhteistyötä ja laajentaa kumppanuuksia osavaltiossa ja sen ulkopuolella suojelutoimien edistämiseksi.

Komissio jatkaa yhteistyötä tutkijoiden ja johtajien kanssa eri puolilla Persianlahtea merinisäkkäiden elpymis- ja ennallistamisstrategioiden tarkentamiseksi ja edistämiseksi. Olemme hahmotelleet ennallistamisen ja pitkän aikavälin seurannan painopisteitämme sekä huolenaiheita joidenkin laajamittaisten ennallistamishankkeiden mahdollisista vaikutuksista merinisäkkäisiin Deepwater Horizon -ohjelman luonnonvarojen vahingonarvioinnin (NRDA) edunvalvojille ja Persianlahden rannikon ekosysteemien ennallistamisneuvostolle lähettämissämme kirjeissä (ks. kirjeitä koskeva osio jäljempänä). Olemme myös toimittaneet ennallistamishankeideoita edunvalvojien täytäntöönpanoryhmille liittovaltion ja osavaltioiden eri portaalien kautta ja kommentoineet ennallistamissuunnitelmaluonnoksia. Vuosien 2015-2019 strategisessa suunnitelmassa strategiseksi tavoitteeksi määriteltiin tieteellisesti vankkojen lieventämis- ja seurantatoimenpiteiden kehittäminen ja parantaminen, jotta voidaan minimoida merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan sekä uusiutuvien energialähteiden merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset, mukaan lukien öljyvuotojen vaikutukset.

Merenisäkkäiden vahinkojen arviointi ja ennallistamissuunnittelu NRDA:n mukaisesti

Samanaikaisesti öljyvahinkojen torjuntatoimien kanssa Kansallinen valtameri- ja ilmakehävirasto (NOAA) ja muut Deepwater Horizon -ohjelman edunvalvojat käynnistivät luonnonvarojen vahinkojen arviointiprosessin (Natural Resource Damage Assessment, NRDA) vuoden 1990 öljyn aiheuttamaa pilaantumista koskevan lain mukaisesti. Öljyvahinkolain täytäntöönpanemiseksi annetuissa NOAA:n säännöksissä määritellään kolme vaihetta vahinkojen arviointia varten: (1) ennakkoarviointi, (2) vahinkojen arviointi ja ennallistamisen suunnittelu ja (3) ennallistamisen toteuttaminen (lisätietoja on vuoden 1990 öljyvahinkolain mukaiseen luonnonvarojen vahinkojen arviointiin liittyvien vaiheiden kaaviossa). Trusteesin vuonna 2010 tekemä ennakkoarviointi vahvisti, että osavaltion ja liittovaltion vesillä sijaitsevat Persianlahden luonnonvarat olivat vahingoittuneet öljyvuodon seurauksena. Tämä toteamus käynnisti prosessin seuraavan vaiheen: vahinkojen arvioinnin ja ennallistamissuunnittelun.

NRDA:n nojalla suoritettuihin vahinkoarviointeihin kuului vaikutusten kvantifiointi joko tietyntyyppiseen resurssiin (esim. merinisäkkäisiin) tai elinympäristöön (esim. syvänteisiin). Merinisäkkäiden vahinkoarviointitutkimuksia tehtiin vuosina 2010-2015, ja niihin sisältyi:

• Lentokartoituksia, joilla seurattiin runsauden muutoksia ja alueellisen jakautumisen siirtymiä suhteessa lähtötilanteeseen (ennen öljyvuotoa).
• Satelliitti- ja radioseuranta yksittäisten eläinten liikkeiden, levinneisyyden ja suosittujen elinympäristöjen arvioimiseksi.
• Haaksirikkoutuneista eläimistä ja elävinä pyydystetyistä luonnonvaraisista delfiineistä otettujen näytteiden analyysi mahdollisen altistumisen määrittelemiseksi öljylle tai muille saastuttaville aineille ja sairauksien tai saastuttaville aineille altistumisen toissijaisten vaikutusten selvittämiseksi terveyteen.
• Passiivinen akustinen seuranta ääntelevien eläinten läsnäolon ja liikkeiden määrittämiseksi.
• Saalisnäytteenotto (vaikkakin rajoitetusti) levinneisyyden ja runsauden sekä mahdollisen altistumisen öljylle tai muille saastuttaville aineille arvioimiseksi.

Oljyonnettomuuteen liittyvien vaikutusten arviointia merinisäkkäisiin hankaloitti maaliskuussa 2010 Persianlahden pohjoisosassa sattunut epätavallinen valaiden kuolleisuusilmiö, joka sai alkunsa maaliskuussa 2010 ennen kuin öljyvahinko tapahtui. Analyysi pullonokkadelfiinien rantautumismalleista ennen öljyvuotoa ja sen jälkeen osoitti, että maalis-toukokuussa 2010 tapahtuneet rantautumiset liittyivät todennäköisesti altistumiseen kylmälle ja makealle vedelle Pontchartrain-järvellä ja sen ympäristössä Louisianassa. Suurin osa merinisäkkäiden lisääntyneistä rannalle ajautumisista Persianlahden pohjoisosassa vuosina 2010-2015 osui kuitenkin alueellisesti ja ajallisesti päällekkäin öljyvuodon vaikutusalueen kanssa. Lisäksi NRDA:n yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa dokumentoitiin lukuisia terveyshaittoja vahinkoalueelta löytyneiden strandoituneiden ja elävänä pyydystettyjen delfiinien kohdalla, kuten jatkuva lisääntymishäiriö, lisämunuaiskuoren sairaus, keuhkosairaus ja huono ruumiinkunto.

Öljyvahinkojen aiheuttamat vahingot ja ohjeet pullonokkadelfiinien ja muiden vahingoittuneiden merinisäkkäiden elvyttämiseen on esitetty tiivistetysti helmikuussa 2016 julkaistussa edunvalvojan lopullisessa vahingonarviointi- ja kunnostussuunnitelmassa (Final Programmatic Damage Assessment and Restoration Plan (PDARP) ja lopullisessa ohjelmaan perustuvassa lausunnossa ympäristönäkökohdista. Monet näistä tutkimuksista koottiin yhteen ja julkaistiin Endangered Species Research -lehden erityisnumerossa: Effects of the Deepwater Horizon oil spill on protected marine species (Volume 33, 2017).

Independent Studies of Oil Spill Effects on Marine Mammals

Laaja kirjallisuusluettelo sekä NRDA:n että riippumattomista Deepwater Horizon -öljyvahinkoon liittyvistä merinisäkästutkimuksista ja -seurannoista löytyy täältä.

NRDA-prosessista erillään BP sitoutui toukokuussa 2010 myöntämään 500 miljoonaa dollaria, jotka on tarkoitus jakaa 10 vuoden aikana öljyvuodon vaikutusten tutkimiseen Persianlahden ekosysteemissä ja osavaltioissa. Varat käytettiin Meksikonlahden tutkimusaloitteen (GOMRI) perustamiseen – laajasti kohdennettuun, riippumattomaan tutkimusohjelmaan, jonka toteuttajina ovat pääasiassa Meksikonlahden tutkimuslaitokset. GOMRI:tä valvoo BP:n ja viiden Persianlahden osavaltion kuvernöörien valitsemista tutkijoista koostuva johtokunta. Rahoitus myönnetään kilpailuperusteisesti, ja kaikki avustuksen saajien keräämät tiedot on asetettava julkisesti saataville Meksikonlahden tutkimusaloitteen tieto- ja tietoyhteistyösivustolla (Gulf of Mexico Research Initiative Information and Data Cooperative, GRIIDC). Tähän mennessä GOMRI:n rahoittamiin hankkeisiin, joissa on keskitytty tutkimaan öljyvuodon vaikutuksia merinisäkkäisiin, kuuluvat muun muassa seuraavat:

• Consortium for Advanced Research on Marine Mammal Health Assessment (CARMMHA) – merinisäkkäiden terveyden arvioinnin edistyneen tutkimuksen työryhmä (Consortium for Advanced Research on Marine Mammal Health Assessment, CARMMHA) – merinisäkkäiden terveystieteiden tutkijaryhmä, joka harjoittaa poikkitieteellistä tutkimustyötä, joka käsittää hallinnoitujen eläinten eläinlääketieteellisiä arviointeja, luonnonvaraisten populaatioiden kanssa tehtyjä kenttäanalyysejä ja integroivaa tilastollista mallintamista.
• The Littoral Acoustic Demonstration Center – Gulf Ecological Monitoring and Modeling (LADC-GEMM) – monitieteinen konsortio, jota johtaa tri. Natalia Sidorovskaia, Louisianan yliopisto, joka käyttää meriakustiikan, biologian, fysiikan, insinööritieteiden, matematiikan ja laskennallisen ennakoivan mallintamisen asiantuntemusta.
• Reproduktiohäiriöiden mekanismien tutkiminen Deepwater Horizon -öljyvuodon jälkeen valaiden populaatioiden elpymisskenaarioiden ymmärtämiseksi – tutkimusprojekti, jota johti tohtori J. Sidorovskaia. Cynthia Smith, National Marine Mammal Foundation, jonka tarkoituksena on mukauttaa ja testata uusinta lääketieteellistä teknologiaa mahdollisten lisääntymisjärjestelmän häiriöiden arvioimiseksi ja sitten integroida nämä teknologiat delfiinien pyydystämisen ja vapauttamisen kenttätutkimuksiin Barataria Bayssä.
• Center for Integrated Modeling and Analysis of Gulf Ecosystems (C-IMAGE): Environmental Impacts on Marine Mammals (as identified by passive acoustic monitoring) – johtajana tohtori Steven Murawski, University of South Florida, yhteistyössä tohtori John Hildebrandin ja tohtori Kait Frasierin, Scripps Institution of Oceanography, kanssa.
• Impacts of the 2010 Deep Water Horizon Oil Spill on Estuarine Bottlenose Dolphin Populations in West Florida Panhandle – johtajana tohtori John Hildebrand ja tohtori Kait Frasier, Scripps Institution of Oceanography. Graham Worthy, University of Central Florida.

Comprehensive Restoration under NRDA

Huhtikuussa 2016 Yhdysvaltain piirituomioistuin New Orleansissa hyväksyi BP:n kanssa tehdyn sovintosopimuksen, joka koski kaikkia luonnonvarojen vahingonarviointivaatimuksia öljyn aiheuttaman pilaantumisen aiheuttaman öljyvahingon aiheuttamaa vahinkoa koskevan lain nojalla. Kyseisellä sovintosopimuksella saataisiin käyttöön 8,8 miljardia dollaria (johon sisältyi 1 miljardi dollaria, joka oli jo varhaiseen ennallistamiseen varattu) ennallistamis- ja parannushankkeiden rahoittamiseksi, kuten edunvalvojat ovat osoittaneet ohjelmallisessa ennallistamissuunnitelmassaan.

Vuoden 2016 ennallistamissuunnitelmassa edunvalvojat osoittivat rahoitusta kolmelletoista ennallistamistyypille, merinisäkkäät mukaan lukien, ja seitsemälle ennallistamisalueelle: Alabama, Florida, Louisiana, Mississippi, Texas, koko alue ja avomeri. Lisävaroja on varattu tulevaisuudessa mahdollisesti havaittaviin luonnonvarojen olosuhteisiin ja sopeutuvan hallinnan tarpeisiin.

Valvojat osoittivat merinisäkkäiden ennallistamiseen yhteensä 144 miljoonaa dollaria. Varat jaettiin alueittain seuraavasti: Alabama (5 miljoonaa dollaria), Florida (5 miljoonaa dollaria), Louisiana (50 miljoonaa dollaria), Mississippi (10 miljoonaa dollaria), koko alue (19 miljoonaa dollaria) ja avoin valtameri (55 miljoonaa dollaria); Texas ei saanut rahoitusta merinisäkkäiden elvyttämiseen.

Trusteesin ehdottamiin lähestymistapoihin merinisäkkäiden elvyttämistavoitteiden saavuttamiseksi kuuluvat:

• Kaupallisen kalastustoiminnan sivusaaliiden vähentäminen yhteistyökumppanuuksien avulla.
• Pullonokkadelfiinien loukkaantumisen ja kuolleisuuden vähentäminen koukkupyydyksistä.
• Merenisäkkäiden eloonjäämisen lisääminen parantamalla sairauksien ja kuolemien syiden ymmärtämistä sekä havaitsemalla ja puuttumalla varhaisessa vaiheessa ihmisen aiheuttamiin ja luonnollisiin uhkiin.
• Melun mittaaminen tietämyksen lisäämiseksi ja ihmisen aiheuttaman melun merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi.
• Pullonokkadelfiineihin kohdistuvien vammojen, haittojen ja kuolleisuuden vähentäminen vähentämällä laitonta ruokinta- ja häirintätoimintaa.
• Vähentää merinisäkkäiden kaappauksia tehostamalla merinisäkkäiden suojelulain (Marine Mammal Protection Act, MMPA) noudattamisen valvontaa osavaltioissa.
• Vähentää merinisäkkäiden loukkaantumisia ja kuolleisuutta alusten yhteentörmäyksissä.
• Meri-, rannikko-, suisto- ja ranta-alueiden luontotyyppien suojelu ja säilyttäminen.

Ehdotetuissa ennallistamismenetelmissä keskitytään sellaisten merinisäkäskantojen, erityisesti pullonokkadelfiinien, ennallistamiseen, joihin öljyvuodon on todettu vaikuttaneen suoraan tai epäsuorasti, ja joidenkin toimien (esim,

Trustee Implementation Groups (TIG) on perustettu kutakin seitsemää ennallistamisaluetta varten, ja niiden tehtävänä on laatia ennallistamissuunnitelmia, joissa yksilöidään merinisäkkäitä ja muita ennallistamistyyppejä koskevat erityishankkeet merinisäkkäiden ennallistamistoimien strategisten puitteiden mukaisesti.

Tähän mennessä rahoitusta on myönnetty tai ehdotettu seuraaville merinisäkkäitä koskeville hankkeille:

• Alabama Estuarine Bottlenose Dolphin Protection (Alabaman suistoalueen pullonokkadelfiinien suojelu) – Tavoitteena on luonnehtia delfiinien vuorovaikutusta kaupallisten ja vapaa-ajan alusten kanssa, vähentää ruokinta- ja kalastusvuorovaikutuksesta delfiineille aiheutuvia tappavia vaikutuksia, ja MMPA:n täytäntöönpanon tehostaminen osavaltiossa
• Alabaman merinisäkkäiden rantautumisverkoston kapasiteetin parantaminen – Tavoitteena on lisätä koulutetun henkilökunnan kapasiteettia, parantaa rantautumisten keskimääräistä raportointia ja vastausaikaa sekä kerätä lisätietoa merinisäkäspopulaatioiden ymmärtämisen lisäämiseksi Alabamassa.
• Assessment of Marine Mammal Physiological Responses to Low Salinity Exposures – Tavoitteena on tukea pullonokkadelfiinien ymmärtämistä ja ennallistamista kokoamalla yhteen saatavilla olevat tiedot fysiologisista ja biologisista reaktioista matalan suolapitoisuuden altistuksiin.
• Louisiana Marine Mammal Abundance, Distribution, and Density – Tavoitteena on ymmärtää pullonokkadelfiinien populaatioiden perustilanne Louisianassa, jotta voidaan arvioida soiden ja kosteikkojen ennallistamisprojektien toteuttamisella saatavia vaikutuksia.
• Evaluating the Cumulative Impacts of Multiple Stressors on Cetaceans – Tavoitteena on pyytää asiantuntijoita sekä kehittää ja panna täytäntöön kehys, jonka avulla voidaan arvioida useiden ihmisen aiheuttamien stressitekijöiden kumulatiivista vaikutusta siitosvalaisiin ja valtameridelfiineihin (esim, pantrooppisia täplädelfiinejä), käyttäen meneillään olevien seurantaohjelmien aikana kerättyjä tietoja ja luonnehtimalla runsauden, eloonjäämisen ja lisääntymisen suuntauksia.

Avomeren TIG ilmoitti joulukuussa 2019, että sen lopullinen ennallistamissuunnitelma 2: kalat, merikilpikonnat, merinisäkkäät sekä mesofoottiset ja syvänteen pohjaeläinyhteisöt on saatavilla. Suunnitelmassa yksilöitiin neljä monivuotista hanketta, joiden tarkoituksena on palauttaa öljyvuodon vahingoittamien valtamerten merinisäkäslajien vammat, mukaan lukien tehostettu reagointi rannalle ajautuneisiin merinisäkkäisiin; ympäristö-, uhka- ja biologisten tietojen kokoamisen koordinointi populaatioiden terveydentilan paremman ymmärtämisen ja ennallistamisen edistämiseksi; ihmisen aiheuttaman vedenalaisen melun vaikutusten vähentäminen ja alusten iskujen aiheuttaman kuolleisuuden vähentäminen.

Louisianan toimintaryhmä (Louisianan TIG) ilmoitti maaliskuussa 2020 olevansa käytettävissä luonnoksensa ennallistamissuunnitelmaksi 5: merinisäkkäät ja ostereiden suojelu. Suunnitelmassa yksilöitiin kaksi vaihtoehtoa merinisäkkäiden ennallistamiselle, mukaan lukien merinisäkkäiden rantautumiskapasiteetin lisääminen (suositeltava vaihtoehto) ja koko alueen laajuisen merinisäkkäiden suojelulääketieteen ja -terveysohjelman kehittäminen (ei suositeltava vaihtoehto). Suunnitelma saatiin valmiiksi elokuussa 2020, eikä siihen sisältynyt olennaisesti mitään muutoksia merinisäkkäiden ennallistamisen osalta siitä, mitä ehdotettiin, vaikka komissio suositteli, että kaikki kolme vaihtoehtoa sisällytettäisiin suunnitelmaan ja että merinisäkkäiden rantautumisriskien torjunnan rahoitusta lisättäisiin.

Lisätietoa merinisäkkäiden ennallistamissuunnitelmien laatimisesta, mukaan lukien mahdollisuudet antaa yleisön panos ja ideoita tulevia hankkeita varten, löytyy edunvalvojan verkkosivuilta.

Puhdasvesilain mukaisten seuraamusten käyttö ennallistamiseen ja RESTORE Act

Oljyvahinkojen torjuntalain (Oil Pollution Act) nojalla BP ja muut Deepwater Horizon -öljyvuodosta vastuussa olevat tahot ovat vastuussa öljyn poistamiseen liittyvistä kustannuksista (eli puhdistuskustannuksista) sekä luonnonvaroille ja -palveluille aiheutuneista vahingoista, mukaan lukien näiden vahinkojen arviointikustannukset. Vastuullisiin osapuoliin sovelletaan myös Clean Water Act -lain mukaisia siviili- ja rikosoikeudellisia rahamääräisiä seuraamuksia, jotka on talletettava öljyvahinkovastuurahastoon käytettäväksi tuleviin öljyvahinkojen puhdistustoimiin. Nämä varat eivät ole käytettävissä Deepwater Horizon -öljyvuodon aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen tai ennallistamistoimiin.

Kesäkuussa 2012 kongressi hyväksyi vuoden 2012 resurssien ja ekosysteemien kestävyyttä, matkailumahdollisuuksia ja elvytettyä taloutta Persianlahden rannikkovaltioissa (RESTORE) koskevan lain. RESTORE-laissa valtiovarainministeri velvoitettiin tallettamaan 80 prosenttia Clean Water Act -lain hallinnollisista ja siviilioikeudellisista seuraamuksista, jotka Deepwater Horizon -öljyvuodosta vastuussa olevat osapuolet ovat maksaneet, Persianlahden rannikon ekosysteemien ennallistamisen rahastoon. Rahastosta rahoitetaan luonnonvarojen ennallistamista ja talouden elpymistä Persianlahden rannikkoalueella. RESTORE Act -hankkeisiin rahastossa on käytettävissä yhteensä noin 5,328 miljardia dollaria.

Trust-rahastossa on viisi osaa. Viidestä osasta kaksi kohdennetaan suoraan Persianlahden osavaltioille tasaosuuksina (35 %) ja vaikutuksiin perustuvina määrärahoina (30 %). Kolme muuta komponenttia jaetaan Gulf Coast Ecosystem Restoration Councilille (30 %), NOAA:n johtamalle Restoration, Science, Observation, Monitoring, and Technology Programille (tunnetaan myös nimellä NOAA RESTORE Act Science Program) (2,5 %) ja State Centers of Excellence Research Grant Programille (2,5 %).

• Lahden rannikon ekosysteemin ennallistamisneuvosto toteuttaa ekosysteemin ennallistamishankkeita kattavan suunnitelmansa ja siihen liittyvän rahoitettujen prioriteettien luettelon mukaisesti.
• NOAA:n Restore Act -tiedeohjelma toteuttaa tutkimusta, havainnointia ja seurantaa tukeakseen Persianlahden ekosysteemin pitkän aikavälin kestävyyttä, kuten sen tiedesuunnitelmassa on hahmoteltu ja kuten se on täytäntöönpantu säännöllisin väliajoin tarjottavien rahoitusmahdollisuuksien kautta. NOAA:n RESTORE Act Science Program myönsi vuonna 2017 kaksi apurahaa merinisäkkäisiin liittyville hankkeille: tutkimus trofisista vuorovaikutussuhteista ja brydevalaiden elinympäristövaatimuksista sekä etäkäyttöisten satelliittitunnisteiden kehittäminen pullonokkadelfiinien liikkeiden seuraamiseksi.
• Valtion huippuosaamiskeskusten tutkimusapuraha-ohjelmaa hallinnoidaan kunkin Persianlahden osavaltion RESTORE Act -lain mukaisesti nimettyjen yksiköiden kautta. Kukin osavaltion yksikkö (Alabama, Florida, Louisiana, Mississippi ja Texas) on perustanut (tai perustaa) osavaltioonsa osaamiskeskuksia, joilla on asiantuntemusta rannikkoalueiden ennallistamisesta, ekosysteemitutkimuksesta ja -seurannasta, merellä tapahtuvasta energiankäytön kehittämisestä, kestävästä kasvusta, kartoituksesta ja muista asiaan liittyvistä tieteenaloista RESTORE-lain mukaisesti.

Lisäksi National Fish and Wildlife Foundationille (NFWF) myönnettiin 2,544 miljardia dollaria Clean Water Act -lakiin sisältyvistä rikosoikeudellisista seuraamuksista, joilla perustettiin sen Persianlahden ympäristöhyödykerahasto, ja 350 miljoonaa dollaria myönnettiin National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine (NASEM) -järjestölle, jolla perustettiin sen Persianlahden tutkimusohjelma. Nämä varat on tarkoitus jakaa apurahoina, joilla täydennetään ja laajennetaan Persianlahden kunnostustoimia. Tähän mennessä NFWF Gulf Environmental Benefit Fund on myöntänyt avustuksia Alabamalle, Floridalle ja Mississippille, jotta voidaan lisätä tutkimusta, tiedonkeruuta ja merinisäkkäiden ja merikilpikonnien elvytysvalmiuksia. NASEMin Persianlahden tutkimusohjelma pyysi akatemioiden valtameritutkimuslautakuntaa kutsumaan koolle komitean, jonka tehtävänä on neuvoa ennallistamisen rahoitusohjelmia Persianlahden ennallistamistoimien seurannassa ja arvioinnissa sekä tunnistaa parhaat käytännöt. Komitea antoi ohjeita ennallistamista, arviointia ja synteesiä varten raportissaan Effective Monitoring to Evaluate Ecological Restoration in the Gulf of Mexico.

Other Programs in the Gulf of Mexico Involved in Restoration, Monitoring, and Information Sharing

Meksikonlahden ennallistamiseen, seurantaan ja tiedon jakamiseen osallistuvat muut Meksikonlahden ohjelmat

Meksikonlahtea ja muita alueita koskevat ympäristön luonnehdinta- ja hankesuunnittelutiedot ovat nyt saatavissa NOAA:n DIVER-selaimessa (DIVER, Data Integration Visualization Exploration and Reporting). Lisäksi NOAA:n Environmental Response Management Application (ERMA) on verkossa toimiva paikkatietojärjestelmä (GIS) ja visualisointityökalu, jonka avulla käyttäjät voivat tarkastella reagointi-, arviointi- ja kunnostuskarttatasoja muiden ympäristötietojen yhteydessä.

Meksikonlahden liittouma (GOMA) on viiden Meksikonlahden osavaltion ja muiden organisaatioiden muodostama kumppanuus, jonka tavoitteena on lisätä alueellista yhteistyötä Meksikonlahden ympäristö- ja taloustilanteen parantamiseksi. GOMA on kehittänyt Deepwater Horizon Project Tracker -sivuston (Deepwater Horizon Project Tracker), jonka avulla voidaan seurata Deepwater Horizon -öljyvuodon aiheuttamia kunnostus-, tutkimus- ja elvytyshankkeita.

Ympäristölainsäädäntöinstituutin (Environmental Law Institute) Gulf Restoration and Recovery -verkkosivusto tarjoaa yhteenvedon meneillään olevasta öljyvahinkoon liittyvästä tutkimuksesta ja elvytystoimista.

BP:n (Environmental Law Institute’s Persianlahti) verkkosivusto Gulf Science Data -sivusto kokoaa yhteen julkisesti saatavissa olevia tietokokonaisuuksia, jotka käsittelevät Persianlahden tieteellistä tutkimusta.

Meksikonlahden rannikkovesien havainnointijärjestelmä (GCOOS) tarjoaa havainnointitietoja, malleja ja tuotteita monenlaisille käyttäjille Persianlahden alueella, ja se on integroitu muihin alueellisiin rannikkovesien havainnointijärjestelmiin luodakseen integroidun ja kestävän U.

Sea Grant in the Gulf of Mexico tarjoaa tietoa, joka auttaa lisäämään tietoa ja tietoisuutta öljyvahinkoja koskevista tieteellisistä aiheista, mukaan lukien öljyvuodon vaikutukset pullonokkadelfiineihin ja muihin luonnonvaraisiin eläimiin.