Kun yritin ensin raitistua, tiesin pitäväni juomisesta, mutta useimmiten jauheet voittivat. Juomisesta oli tullut enemmänkin sivuvaihtoehto, jota käytin kontrolloidakseni, hidastaakseni tai käyttääkseni sitä ajanhukkaa, kunnes pystyin saamaan haluamani huumeet.
Sen takia ajattelin aina, että kuulun mieluummin NA:han kuin AA:han. Silloin samaistuin enemmän Anonyymien Narkomaanien huoneissa oleviin ihmisiin. Puhuimme samaa kieltä, käytimme huumeita samalla tavalla ja näytimme tavoittelevan samoja asioita.
Sen jälkeen, kun olin vuoden aikana sortunut useaan otteeseen alkoholiin, koska en ollut vakuuttunut siitä, että se oli minulle ongelma, päädyin jälleen kerran hoitokeskukseen ja sen jälkeen AA:han – paikkaan, johon en koskaan ajatellut kuuluvani. Päädyin jäämään tänne, koska löysin ratkaisun, jota henkilökohtaisesti tarvitsin, ja puhuin juuri äskettäin paneelissa nuorten konferenssissa riippuvaisena olemisesta AA:ssa, ja se sai minut miettimään, mitä eroja on Anonyymien Narkomaanien ja Anonyymien Alkoholistien välillä?
Lyhyt vastaus
Ei niitä ole. Ei ainakaan niiden ytimessä. Samat perusajatukset ovat molemmissa kauttaaltaan läsnä. Ne ovat:
- Työstä 12 askelta sponsorin kanssa
- Löydä yhteisö ja liity siihen
- Pysy puhtaana ja raittiina kaikista mielialaa ja mieltä muuttavista päihteistä
Pohjimmaisella tasolla sekä NA:n että AA:n taustalla on sama uskomusrakenne, jonka mukaan hylkäämällä itsemme, egomme ja tietenkin riippuvuutemme asetumme asemaan, jossa voimme palvella ympäröivää maailmaamme.
Portaat ovat samat, kokousten idea on enemmän tai vähemmän sama, ja perinteet ovat samat. NA on AA:n sisarohjelma, ja se on luotu ihmisiä varten, joilla on samat perushuolet, jotta he löytäisivät saman ratkaisun ongelmiinsa.
Niin – miksi kysyä?
En ole varma, milloin se on kehittynyt, mutta näiden kahden ohjelman välillä on ilmiselvä leimautuminen toisiaan vastaan. Se on saattanut alkaa AA:n vanhoillislestadiolaisista, kun uusi yhteisö perustettiin, tai se voi olla uudempaa, kun narkomaanit tunsivat itsensä sopimattomiksi AA:han, kuten minä tunsin. Oli miten oli, ainoat ”erot” näiden kahden ohjelman välillä ovat niihin osallistuvien ihmisten käsityksiä.
Jotkut ihmiset sanovat, että NA:ssa olevat ihmiset eivät tee ohjelmaa, toiset sanovat, että AA:ssa olevat ihmiset ovat ylimielisiä – mutta on tärkeää muistaa, että ihmiset, jotka sanovat näitä asioita, ovat addikteja ja alkoholisteja, joten ego, käsitys ja ”inhimillisyys” painavat näissä lausunnoissa.
Stigman murtaminen
Suoraan sanottuna on oikeastaan aika surullista, että stigma on olemassa. Jos kuitenkin kysyt jommaltakummalta puolelta keneltä tahansa toisesta, on hyvät mahdollisuudet, että kuulet jonkinlaisen kauhutarinan ajasta, jolloin he tunsivat olonsa huonommaksi toisen yhteisön kokouksen aikana.
Herra tietää, että rakastan AA:n vanhoillisia. Kunnioitan heitä maan ääriin asti ja ihailen heidän kokemustaan ja viisauttaan ohjelmasta. Monet heistä suhtautuvat hienosti siihen, että narkomaanit työskentelevät AA:n ohjelmassa, mutta on vielä muutama, eri puolilla maata, jotka tuntevat hyvin hyvin voimakkaasti tätä aihetta kohtaan.
Ongelma tässä on se, että se jatkaa eristyneisyyden tunnetta niiden narkomaanien kohdalla, jotka vain etsivät ratkaisua, ja se kasvattaa kuilua näiden kahden välillä. Tänä päivänä, kun niin paljon ihmisiä kuolee, ei pitäisi olla väliä mitä huumeita he käyttivät tai kuinka paljon he joivat. Tärkeää on, että heidät toivotetaan tervetulleiksi ainoaan yhteisöön, joka ymmärtää heitä.
Jatkaaksemme työtä NA:n ja AA:n välisen stigman murtamiseksi meidän, joilla on kokemusta molemmista, on työskenneltävä sen eteen:
- Kummankin ryhmän puolustamiseen
- Kokemusvoiman ja toivon jakamiseen riippuvuuden ja alkoholismin suhteen
- Tiedon jakamiseen siitä, että molemmat sairaudet ovat 100-prosenttisesti samanlaisia
Vertailun sijaan vertailemiseen
Kun tulemme ensimmäistä kertaa jompaankumpaan ohjelmaan, yksi ratkaiseva neuvo, joka meille annetaan, on harjoitella suhteuttamista muihin tapaamisissa oleviin ihmisiin sen sijaan, että vertaisimme itseämme heihin. Kun kuulemme heidän tarinoitaan, osuuksiaan ja kokemuksiaan, keskittyä siihen, miten me olemme samanlaisia.
Vertailu on helppoa. Meille on mukavaa ottaa etäisyyttä muihin. Meistä tuntuu, että olemme parempia tai huonompia, kun verrataan siihen, mitä huumeita teimme, kuinka paljon joimme ja kuinka suuriin vaikeuksiin jouduimme tai emme joutuneet sen takia.
Tämän ajatuksen pitäisi siirtyä näiden kahden ohjelman välillä, koska lopputulos on sama – älä kuole ja yritä tulla hyväksi ihmiseksi.
Liha ja perunat
Ainut asia, jolla TODELLA on merkitystä, on askeleiden työstäminen sponsorin kanssa ja keskellä pysyminen. Riippumatta siitä, mitä ohjelmaa teet tai kuinka kauan kestää, että pääset lopulta tänne, tärkeintä on, että pysyt.
Jos tämä on ensimmäinen kertasi, keskity vähemmän eroihin, vähemmän siihen, millainen addikti olet, ja enemmän sponsorin löytämiseen. Ainoat kelpoisuustekijät, joilla on merkitystä sponsorissa, ovat:
- Hän on toiminut askeleissa oman sponsorinsa kanssa
- Hän jatkaa askeleiden aktiivista suorittamista
- Hänellä on ollut hengellinen kokemus askeleiden suorittamisen seurauksena
Heti kun astut sisään, keskity tapaamisten järjestämiseen, yhteyksien solmimiseen ja palveluspaikan saamiseen. Nämä ovat yleensä viimeisiä asioita, joita haluamme tehdä, mutta ne ovat toimia, joihin on ryhdyttävä, jotta pysymme keskellä.
Jos et ole varma, kuulutko AA:han vai NA:han, käy mahdollisimman monessa kokouksessa molemmissa. Helvetti, hanki sponsori molemmissa. Sillä ei ole kenellekään muulle mitään väliä, kunhan teet ohjelmaa etkä aiheuta haittaa.