Betakaroteeni ja muut karotenoidit antioksidantteina

Karotenoidit ovat luonnollisia pigmenttejä, joita kasvit syntetisoivat ja jotka ovat vastuussa eri hedelmien ja vihannesten kirkkaista väreistä. Syömissämme elintarvikkeissa on useita kymmeniä karotenoideja, ja useimmilla näistä karotenoideista on antioksidanttista vaikutusta. Beetakaroteenia on tutkittu parhaiten, sillä useimmissa maissa se on hedelmien ja vihannesten yleisin karotenoidi. Yhdysvalloissa tomaateista saatavaa lykopeenia kulutetaan kuitenkin nykyään suunnilleen saman verran kuin beetakaroteenia. Antioksidanttien (myös karotenoidien) kykyä ehkäistä kroonisia sairauksia on tutkittu. Beetakaroteenilla ja muilla karotenoideilla on antioksidanttisia ominaisuuksia in vitro ja eläinmalleissa. Karotenoidien sekoitukset tai yhdistelmät muiden antioksidanttien (esim. E-vitamiini) kanssa voivat lisätä niiden aktiivisuutta vapaita radikaaleja vastaan. Eläinmallien käyttö karotenoidien tutkimiseen on rajallista, koska useimmat eläimet eivät ime tai metaboloi karotenoideja samalla tavalla kuin ihmiset. Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet käänteistä yhteyttä erilaisten syöpien esiintymisen ja ravinnon karotenoidien tai veren karotenoidipitoisuuksien välillä. Kolmessa neljästä interventiotutkimuksesta, joissa käytettiin suuria annoksia beetakaroteenia sisältäviä lisäravinteita, ei kuitenkaan havaittu suojaavia vaikutuksia syöpää tai sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Pikemminkin näissä interventiotutkimuksissa suuren riskin väestössä (tupakoitsijat ja asbestityöntekijät) havaittiin syöpä- ja angina pectoris -tapausten lisääntymistä. Näyttää siltä, että karotenoidit (mukaan lukien beetakaroteeni) voivat edistää terveyttä, kun niitä nautitaan ravinnosta, mutta niillä voi olla haitallisia vaikutuksia, kun niitä nautitaan suurina annoksina tupakoiville tai asbestille altistuneille henkilöille. Käynnissä olevien ja tulevien tutkimusten tehtävänä on määritellä ne väestöryhmät, jotka voivat hyötyä karotenoideista, ja määritellä oikeat annokset, hoidon kesto ja se, ovatko seokset yksittäisten karotenoidien (esim. beetakaroteeni) sijasta edullisempia.