Baconin näkemys induktiostaEdit
Baconin menetelmä on esimerkki induktiivisen päättelyn soveltamisesta. Baconin induktiomenetelmä on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin olennainen induktiivinen prosessi, jossa havainnoista tehdään yleistyksiä. Baconin menetelmä alkaa kuvauksella niistä vaatimuksista, joita laadukkaiden tosiasioiden tuottamiseen tarvittavien huolellisten ja systemaattisten havaintojen tekeminen edellyttää. Sen jälkeen hän käyttää induktiota eli kykyä yleistää tosiasioiden joukosta yhteen tai useampaan aksioomaan. Hän kuitenkin korostaa, ettei yleistyksiä saa tehdä enempää kuin mitä tosiasiat todella osoittavat. Seuraava vaihe voi olla lisätietojen kerääminen, tai tutkija voi käyttää olemassa olevia tietoja ja uusia aksioomia uusien aksioomien laatimiseen. Erityyppiset faktat voivat olla erityisen hyödyllisiä, kuten negatiiviset tapaukset, poikkeukselliset tapaukset ja kokeista saadut tiedot. Koko prosessi toistetaan vaiheittain yhä monimutkaisemman tietopohjan rakentamiseksi, mutta sitä tukevat aina havaitut tosiasiat eli yleisemmin sanottuna empiiriset tiedot.
Hän väittää Novum Organum -teoksessa, että ainoa toivomme todellisen tiedon rakentamiseen on tämän huolellisen menetelmän avulla. Vanhat tiedonrakennusmenetelmät eivät useinkaan perustuneet tosiasioihin vaan laajoihin, huonosti todistettuihin päätelmiin ja metafyysisiin arveluihin. Silloinkin, kun teoriat perustuivat tosiasioihin, ne olivat usein laajoja yleistyksiä ja/tai abstraktioita harvoista satunnaisesti kerätyistä havainnoista. Baconin prosessin avulla ihminen saattoi aloittaa puhtaalta pöydältä jättäen syrjään vanhat taikauskot, liian yleistetyt käsitykset ja perinteiset (usein todistamattomat) ”tosiasiat”. Tutkijat voisivat hitaasti mutta tarkasti rakentaa olennaisen tietopohjan alusta alkaen. Kuvaillessaan tuolloin olemassa olevaa tietoa Bacon väittää:
Aksioomien muodostamisessa on yhtä paljon vapaamielisyyttä ja virheellisyyttä kuin käsitteiden abstrahoinnissa ja ensimmäisissä periaatteissa, jotka riippuvat tavallisesta induktiosta ; vielä enemmän näin on aksioomien ja syllogismeista johdettujen alempiarvoisten lauseiden kohdalla.
Vaikka Bacon kannatti hyvin empiiristä, havainnoivaa ja perusteltua menetelmää, joka poisti metafyysiset arvelut, hän oli uskonnollinen mies, uskoi Jumalaan ja uskoi, että hänen työllään oli uskonnollinen tehtävä. Hän väitti, kuten muutkin tuon ajan tutkijat, että tekemällä tätä huolellista työtä ihminen voisi alkaa ymmärtää Jumalan ihmeellistä luomakuntaa, saada takaisin Aatamin ja Eevan ”syntiinlankeemuksessa” menetetyn tiedon ja saada kaiken irti Jumalalta saamistaan kyvyistä.
Englannin uskonpuhdistuksen rooli Muokkaa
Puritanismin ja varhaistutkimuksen vuorovaikutuksesta on olemassa laajempi kirjo merkittäviä teoksia. Muun muassa Dorothy Stimson, Richard Foster Jones ja Robert Merton pitivät puritanismia tärkeänä Baconin aloittamien uudistusten ja koko tieteen kehityksen moottorina. Steven Matthews suhtautuu varovaisesti vuorovaikutukseen yhden tunnustuksen avulla, sillä Englannin uskonpuhdistus mahdollisti mantereeseen verrattuna suuremman opillisen monimuotoisuuden. Matthews on kuitenkin varsin suorasanainen, että ”Baconin koko käsitys siitä, mitä me kutsumme ”tieteeksi”, ja siitä, mitä hän kutsui ”luonnonfilosofiaksi”, muotoutui hänen uskomusjärjestelmänsä peruslähtökohtien ympärille”.”
Lähestymistapa kausaalisuuteenMuutos
Menetelmä koostuu menettelytavoista, joiden avulla voidaan eristää ja tutkia tarkemmin ilmiön muotoluonnetta eli syytä, mukaan lukien yksimielisyysmenetelmä, erotusmenetelmä ja samanaikaisen vaihtelun menetelmä.”
Bacon ehdottaa, että laadit luettelon kaikista niistä asioista, joissa selitettävänä oleva ilmiö esiintyy, sekä luettelon asioista, joissa sitä ei esiinny. Sitten asetat listasi paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä määrin ilmiö esiintyy kussakin. Sitten sinun pitäisi pystyä päättelemään, mitkä tekijät sopivat yhteen ilmiön esiintymisen kanssa yhdessä luettelossa ja mitkä eivät esiinny toisessa luettelossa, ja myös se, mitkä tekijät muuttuvat sen mukaan, miten tiedot oli asetettu paremmuusjärjestykseen.
Jos siis armeija menestyy, kun sitä komentaa Essex, ja ei menesty, kun sitä ei komenna Essex: ja kun se menestyy enemmän tai vähemmän sen mukaan, missä määrin Essex on mukana sen komentajana, on tieteellisesti perusteltua sanoa, että se, että sitä komentaa Essex, on kausaalisessa yhteydessä armeijan menestykseen.
Tästä Bacon viittaa siihen, että ilmiön perimmäistä syytä, sitä, mitä hän kutsuu nimellä ”muodoksi”, voidaan lähestyä tulkintaamalla havaintotuloksia. Tätä approksimaatiota Bacon kutsuu ”ensimmäiseksi vuosiluvuksi”. Se ei ole lopullinen päätelmä ilmiön muodollisesta syystä vaan pelkkä hypoteesi. Se on vasta ensimmäinen vaihe yrityksessä löytää muoto, ja sitä on tutkittava ja verrattava muihin hypoteeseihin. Tällä tavoin luonnonfilosofian totuutta lähestytään ”asteittain”, kuten hän toteaa Novum Organum -kirjassaan.
JalostuksiaMuokkaa
”Baconilainen menetelmä” ei pääty ensimmäiseen vuosikertaan. Bacon kuvasi lukuisia luokkia Instances with Special Powers, tapauksia, joissa ilmiö, jota yritetään selittää, on erityisen merkityksellinen. Nämä instanssit, joita Bacon kuvaa Novum Organumissa 27 kappaletta, auttavat ja nopeuttavat induktioprosessia.
Ensimmäisen vuosikerran ja erityisten voimien omaavien instanssien ohella Bacon luettelee lisää ”älyn apuvälineitä”, jotka oletettavasti ovat hänen menetelmänsä seuraavia vaiheita. Näitä lisäapuvälineitä ei kuitenkaan koskaan selitetty sen lisäksi, että ne esiintyivät alun perin rajoitetusti Novum Organumissa.