Huomaa:
- Annetut viitearvot koskevat aikuisia. Imeväisten ja lasten viitealueet riippuvat iästä. Tuloksia on tulkittava yhdessä kliinisten ominaisuuksien ja muiden laboratoriotulosten kanssa.
- B12-pitoisuudet laskevat fysiologisesti raskauden aikana, eikä tämä yleensä merkitse puutosta biokemiallisella tasolla. Jos äidillä on muuten selittämätön anemia (tai muita kliinisiä merkkejä B12:n puutteesta), on harkittava B12-korvaushoitokokeilua jäljempänä esitetyllä tavalla (noudattaen paikallisia tavanomaisia neuvoja, joita annetaan muille kuin raskaana oleville henkilöille, joilla on alhaiset seerumin B12-arvot). Tarkista intrinsic factor -vasta-aineiden status ennen B12-hoitoa. Määritä parenteraalista B12-hoitoa (1 mg x 5 2 viikon aikana). Jos intrinsic factor -vasta-aine on positiivinen, jatketaan 3 kuukauden parenteraalista B12-korvausta. Jos intrinsic-tekijä on negatiivinen, B12:n antoa ei anneta enää parenteraalisesti. Toistetaan verenkuva ja seerumin B12-arvio 6 kuukauden kuluttua. Jos seerumin B12-arvo on alhainen, jatketaan 3 kuukauden B12-korvausta. Jos seerumin B12 on normaali, verenkuvaa ja B12:ta on seurattava vuosittain.
Tulosten tulkinta
Serumin folaatti
Serumin folaatti laskee nopeasti riittämättömässä ruokavaliossa huolimatta riittävistä kehon varastoista . Se on kuitenkin luotettavammin analysoitavissa kuin punasolujen folaatti, ja siksi sitä käytetään folaatin puutteen seulonnassa.
Vajeen yleisiä syitä ovat riittämätön ruokavalio, imeytymishäiriöt, folaattivasta-aineet (erityisesti kouristuslääkkeet) ja satunnaisesti minkä tahansa sellaisen sairauden yhteydessä, joka aiheuttaa lisääntynyttä solujen vaihtumista, esim.esim. kuorinta.
B12-vitamiini
B12-tutkimus- ja hoitoalgoritmi
Tulkinta on vaikeaa. Seuraavat havainnot ovat suositeltavia.
- Selkeässä puutoksessa B12-pitoisuudet ovat lähes aina <150 pg/ml ja yleensä <100 pg/ml.
- Pernisioottinen anemia on syynä suurimpaan osaan aikuisten vakavista puutoksista. Noin 50 %:lla pernisiomaista anemiaa sairastavista potilaista on intrinsic factor -vasta-aineita, kun taas normaaleissa kontrolleissa tätä vasta-ainetta esiintyy harvoin. Parietaalisoluvasta-aineita on 90 %:lla potilaista, mutta niitä esiintyy myös 1 – 2 %:lla normaaleista kontrolleista.
- Potilailla, joiden B12-arvo on raja-alueella (150 – 180 pg/ml), voi olla joko varhainen B12-puutos tai he voivat olla terveitä ”matalan normaalitason” potilaita.
- Neurologista sairautta tai glossitista voi esiintyä ilman anemiaa tai makrosytoosia, ja ne voivat olla peruuttamattomia.
- Vaikaisen megaloblastisen muutoksen tulkinta luuytimessä on vaikeaa, eikä sitä voida luotettavasti erottaa myelodysplasiasta.
Suositellaan seuraavaa:
Testaus tulisi rajoittaa niihin, joilla epäillään B12-vitamiinin puutosta (makrosytoosi, anemia, neurologinen vajaatoiminta, glossitis tai kliininen sairaus, jonka tiedetään aiheuttavan B12:n puutosta), eikä sitä saisi käyttää seulontatutkimuksena.
Kun B12-pitoisuus on alle 150 pg/ml, tehdään oletusdiagnoosi, jonka mukaan kyseessä on B12-vitamiinin puutos. Jos syytä ei tiedetä, laboratorio tarkastaa automaattisesti intrinsic factor -vasta-aineet. Jos nämä ovat negatiivisia, on tehtävä kliininen päätös siitä, tarvitaanko potilaan hoidon kannalta lisätutkimuksia. Jos B12-arvo on 150-180 pg/ml, on tehtävä hoitokokeilu. Jos kliininen vaste saadaan, tehdään B12:n puutosdiagnoosi, ja on määriteltävä, onko aiheellista tehdä lisätutkimuksia syyn selvittämiseksi.
Jos vastetta ei saada, on todennäköistä, että potilaalla ei ole B12:n puutosta, ja kliinisen ongelman muita syitä on etsittävä.
Jos lisätutkimuksia tarvitaan, ota yhteyttä hematologian erikoislääkäriin.
Mikäli tarvitaan lisätutkimuksia, ota yhteyttä hematologian erikoislääkäriin.