Roomalaisessa maailmassa käytetään monia sanontoja, jotka ovat mielenkiintoisia ja hauskoja tietää. Monet heijastavat silloisen kulttuurin ja lainattavan henkilön asennetta. Näiden sitaattien tunteminen voi auttaa pelin kulttuuriin uppoutumisessa ja kiinnostuneille roolipelaamisessa.
Tervehdykset ja hyvästit
Tämä on melko helppo muistaa. Yleisin roomalaisista tervehdyksistä oli Salve! joka tarkoitti kirjaimellisesti tervetuloa, joskin se oli erilainen luokittain. Orjat esimerkiksi sanoivat servus sum eli olen orjasi.
Hyvästi sanottiin usein Vade en pace eli mene rauhassa, vaikka se olikin hieman pitkä ja muodollinen. Vale! on lyhyempi tapa sanoa hyvästi, mutta se kehittyi myöhemmin tarkoittamaan ”hyvää iltaa” eron yhteydessä. Lyhyempään Valeen sopiva tervehdys oli Ave. ”Avate” on vielä toinen lyhyt versio hyvästelystä, ilman Valen ”ilta”-merkitystä. Toinen ilmaisu oli ”Ave atque vale”, joka tarkoitti kirjaimellisesti ”Hei ja näkemiin”, mutta jota käytettiin enemmänkin tarkoittamaan ”Tervehdys ja näkemiin”.
Ajan sananlaskut
Rooman tasavallan ja keisarikunnan ajan ihmisillä oli sanojen lahja. Mielestäni mielenkiintoisinta roomalaisia sananlaskuja ja sanontoja lukiessa on se, kuinka monet niistä tunnetaan ja käytetään vielä nykyaikana.
”Deos fortioribus adesse”. – Tarkoittaa ”Jumalat ovat vahvemman puolella”, käännettynä se tarkoittaa, että sinun pitäisi tehdä oma onnensa itse.
”Pecunia non olet” – ”Rahalla ei ole hajua”, mikä viittaa siihen, että riippumatta siitä, miten saat rahaa, se kaikki kuluu samalla tavalla.
”Festina lente” – ”Kiirehdi hitaasti”. Yksinkertaisesti sanottuna, muista suunnitella silloinkin, kun sinun on toimittava nopeasti.
”Una salus victis nullam sperare salutem”. – ”Voitetun yksi hyvinvointi on olla toivomatta hyvinvointia”. Vergiliuksen mukaan tämä nimenomainen sananlasku tarkoittaa, että jos häviää, toivottavasti ei elä pitkään.
”Caelum, non animum, mutant, qui trans mare currunt.” – Horatiuksen mukaan. Käännetään seuraavasti: ”Ne, jotka karkaavat merelle, muuttavat ilmastoaan, mutta eivät mieltään”. Periaatteessa murheesi seuraavat sinua.
”Optimum est pati quod emendare non possis”. – ”On parasta kestää se, mitä ei voi muuttaa.” Seneca. Jos et voi muuttaa jotakin, älä yritä muuttaa, keskity siihen, mitä voit muuttaa.”
”Do ut des” – esikristillisen Rooman uskonnon tunnuslause, joka tarkoittaa ”Minä annan, jotta sinä antaisit”. Roomalainen uskonto oli tuohon aikaan monin tavoin antamista ja ottamista omien jumaliensa kanssa.
”Si vis pacem, para bellum”. Tämä on hieman Rooman tasavallan jälkeen, mutta silti hyvä juttu, Flavius Vegetius Renatukselta. Se tarkoittaa ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.”
”Carpe Deim” – Ilmeisesti varsin tuttu, Horatius sanoi tämän, tarkoittaen ”tartu päivään”, kehottaen, että kun aika on oikea, ryhdy toimeen.
”Quod scripsi, scripsi.” – ”Mitä olen kirjoittanut, olen kirjoittanut”. Pilatuksen mukaan en löytänyt tälle lopullista käännöstä, mutta itse uskon, että se tarkoittaa: ”Mikä on tehty, se on tehty.”
”Murum aries attigit” – ”Oinas on koskettanut seinää”. Roomalaisilla oli käytäntö, jonka mukaan kun hyökkäys on alkanut, ei hyväksytä armoa tai armoa. Muuria koskettanut pässi viittasi hyökkäyksen rynnäkköpaaluun. Ymmärtää sen tarkoittavan: ”Älä anna armoa!”
”Quemadmoeum gladis nemeinum occidit, occidentis telum est” – Senecan (hän oli suuri sitaattien ja sananlaskujen toimittaja) mukaan se tarkoittaa: ”Miekka ei koskaan ole tappaja, se on työkalu tappajan kädessä”. Yksinkertaisesti sanottuna se on roomalainen versio siitä, että ”ihmiset tappavat ihmisiä, ei aseet ihmisiä”.
”Malum consilium quod mutari non potest” Tämä on toinen sitaatti, jonka olen ottanut Rooman tasavallan jälkeiseltä ajalta, joskin erittäin hyvä. Se tarkoittaa ”Se on huono suunnitelma, jota ei voi muuttaa”.
”Flamma fumo est proxima”. – ”Missä on savua, siellä on tulta”. tai kirjaimellisesti: ”Liekki seuraa savua”.
”Quidquid id est, timeo Danaos et dona ferentes.”. Vergilius kirjoitti tämän tarkoittaen: ”Mitä ikinä se onkaan, minä pelkään kreikkalaisia, jopa lahjoja kantavia”. Todellisuudessa tämä on enemmänkin lainaus, se on muuttunut aikanaan muotoon ”varokaa muukalaisia, jotka kantavat lahjoja”.
”Multi famam, conscientiam pauci verentur”. – ”Monet pelkäävät mainettaan, harvat omaatuntoaan.” Pliniuksen kirjoittama, sanoo periaatteessa, että ihmiset välittävät usein vain ulkonäöstä.
Ajan kuuluisat sitaatit
”Dulce et decorum est pro patria mori” – Horatiuksen kirjoittama, tarkoittaa ”On suloista ja näennäistä kuolla isänmaan puolesta”.
”Veni, vidi, vici.” – ”Minä tulin, minä näin, minä valloitin”. Vaikuttaa vähän kerskailulta, puhunut Gaius Julius Caesar
”Silent enim leges inter arma” – ”Lait ovat hiljaa sodan aikana” puhunut Cicero. En kutsu sitä sananlaskuksi, sillä vaikka se tunnettiinkin, se ei näytä koskaan siirtyneen nykyaikaiseen sananlaskujen sanastoon.
”Roma locuta est. Causa finita est” – Valitettavasti minulla ei ole henkilöä, jota voisin kiittää tästä lainauksesta, vaikka se onkin peräisin keisarillisesta Roomasta. Yksinkertaisesti sanottuna se kääntyy seuraavasti: ”Rooma on puhunut, asia on päättynyt”. Periaatteessa se tarkoittaa, että se, mitä keisari sanoo, menee.
”Nos morituri te salutant!” ”Nos morituri te salutant!” – ”Me, jotka kohta kuolemme, tervehdimme sinua”. Käytettiin gladiaattoreilla, jotka olivat lähdössä taisteluun puhuessaan Rooman keisarille. Suoraan sanottuna minun kommenttini olisi hieman virulentimpi, mutta ilmeisesti silloiset gladiaattorit olivat hyviä urheilijoita. Tästä lainauksesta ei ole suoraa henkilöä, jota voisi kiittää.
”Multa ferunt anni venientes commoda secum, Multa recedentes adimiunt”. – ”Vuodet tullessaan tuovat mukanaan paljon miellyttävää, mennessään ne vievät paljon pois.” Horatius kirjoitti tämän, ja vaikka se on enemmän tai vähemmän itsestään selvä, otin sen mukaan, koska se kuulostaa siistiltä.
”Non omnia possumus omnes.” ”Non omnia possumus omnes.” – ”Me kaikki emme voi tehdä kaikkea”. Jonkinlainen sananlasku, joka tarkoittaa, ettei voi olla hyvä kaikissa taidoissa.
”Exegi monumentum aere perennius.” – ”Olen pystyttänyt pronssia kestävämmän monumentin”. Horatiuksen mukaan viittaa muuhunkin kuin fyysiseen perintöön.
”Alea iacta est.” – ”Die on valettu”. Annettu Gaius Julius Caesarille, kun hän ylitti rubikonin pyrkiessään Rooman keisariksi.
”Sunt lacrimae rerum et mentem mortalia tangunt”. – ”Nämä ovat asioiden kyyneleitä, ja kuolevaisuutemme viiltää sydämeen.” – Kirjoittanut Vergilius, teoksesta Aeneis. Taas yksi hienolta kuulostava, mutta jännittämätön sitaatti.