Tulehduksen kissan elimistössä voivat aiheuttaa monenlaiset mikro-organismit. Näitä ovat bakteerit, virukset, sienet ja alkueläimet. Eläinlääkäri määrittelee kissasi hoitoon käytettävän antibioottilääkityksen sen jälkeen, kun hän on diagnosoinut infektion ja ymmärtänyt, minkä tyyppinen organismi on syyllinen.
Kissasi hoitoon käytettävä antibiootti riippuu siitä, miten lääke toimii kissasi elimistössä. Eläinlääkäri kertoo myös mahdollisista haittavaikutuksista, joita sinun tulisi varoa. Jos jätät vahingossa antibioottiannoksen väliin, anna unohtunut annos heti, kun muistat, paitsi jos on melkein aika seuraavalle säännöllisesti suunnitellulle annokselle. Älä anna kissallesi kahta annosta, ellei eläinlääkäri toisin määrää.
Bakteeri voi hyökätä kissasi elimistöön avoimien haavojen kautta, jostain, mitä kissa nauttii, tai vain olemalla läsnä kissasi ympäristössä. Niitä on eri muotoisia ja kokoisia, ja fyysiset ominaisuudet auttavat eläinlääkäriäsi määrittämään, mitkä bakteerit tartuttavat kissasi. Nämä mikroskooppisen pienet yksisoluiset organismit aiheuttavat maha-suolikanavan tulehduksia, keuhkokuumetta, ihotulehduksia, virtsatieongelmia ja monia muita sairauksia. Jos bakteeria ei hoideta välittömästi antibiooteilla, se voi lisääntyä.
Bakteerilääkkeiden tavoitteena on tuhota kissasi huonot solut vahingoittamatta terveitä soluja. Lääkityksestä riippuen antibiootti voi estää bakteeria rakentamasta soluseinämiä ja siten estää lisääntymistä. Antibiootti voi myös näännyttää bakteerin nälkään estämällä sitä muuttamasta glukoosia energiaksi, mikä on kaikkien elävien solujen tärkeä toiminto.
Yleisiä antibakteerisia lääkkeitä kissoille ovat mm. seuraavat:
- Enrofloksasiini (Baytril) – hengitystie-, iho- ja virtsatieinfektiot
- Amoksisilliini/klavulaanihappo (Clavamox) – haavat, hengitystieinfektiot, ihotulehdukset
- Metronidatsoli (Flagyl) – ruoansulatuskanavan häiriöt, parodontiitti
- Klindamysiini (Antirobe) – bakteeri-, pehmytkudos-, luu- ja hammasinfektiot
Virukset aiheuttavat kissan herpeksen ja kissan calici-viruksen sekä useita muita sairauksia, jotka voivat sairastuttaa kissasi. Nämä loiset ovat niin pieniä, että niiden arvioidaan olevan sadasosan keskivertobakteerin koosta, ja ne voivat lisääntyä vain muiden organismien elävien solujen sisällä.
Viruslääkkeet eivät voi tappaa virusta, mutta ne toimivat estämällä virusta kasvamasta ja lisääntymästä, jolloin virus kuolee itsestään. Eläinlääketieteessä ei ole yleisesti käytettyjä viruslääkkeitä, mutta useimmat eläinlääkärit päättävät hoitaa kaikki mahdolliset sekundaariset bakteeri-infektiot, joita voi esiintyä, vähentääkseen kissasi epämukavuutta, kun virus poistuu elimistöstä.
Joitakin kissoille tarkoitettuja viruslääkkeitä ovat mm:
- Pradofloksasiini (Veraflox) – ylähengitystieinfektiot
- Kefaleksiini (Keflex) – iho-, virtsatie- ja hengitystieinfektiot
- Ampisilliini – ruoansulatuskanavan ongelmat
Sienet ovat hiivasieniin, homeitiöihin ja sieniin sukulaisina pidettäviä pieneliöitä. Ne elävät syömällä kissasi solujen rakennusaineita, tuhoamalla kasvukudosta ja syömällä kuolevien solujen jätemateriaaleja. Jos kissallasi on rengasmatoja, iho- tai korvahiivatulehduksia tai vakavampi ja tappavampi blastomykoosi, syyllinen on sieni.
Suurin osa kissojen sienilääkkeistä toimii tuhoamalla sienen soluseinät, jolloin loinen kuolee ja ympäröivä kudos nuorenee.
Yleisiä kissojen sienilääkkeitä ovat mm. seuraavat:
- Griseofulviini (Fulvicin) – rengasmatotulehdukset
- Ketokonatsoli (Nizoral) – sisäiset ja ulkoiset sieni-infektiot, Cushingin tauti
- Flukonatsoli (Diflucan) – iho, hiiva, ja rengasmatoinfektiot
- Amfoterisiini B (Fungizone) – histoplasmoosi- ja blastomykoosi-infektiot
Alkueläimet ovat mikro-organismeja, jotka syövät kissan elimistössä olevia ravintoaineita kissan ruoansulatuselimistön tuottaman ravinnon kautta. Alkueläimiä peittävät karvamaiset rakenteet, joita kutsutaan ”värekarvoiksi”, ja ne liikkuvat jatkuvasti kissasi solurakenteiden ympärillä lisääntyäkseen syömällä mahdollisimman paljon ravintoaineita. Nämä loiset aiheuttavat merkittäviä ruoansulatuskanavan sairauksia, kuten kokkidioosia ja giardiaasia, sekä veritautia hemobartonelloosia, joka voi olla kuolemaan johtava.
Jotkut kissojen alkueläinvasta-aineiden antibiootit toimivat siten, että ne tappavat kissaeläimen elimistössä olevat mikro-organismit vahingoittamalla sen DNA:ta ja estämällä solujen kasvua ja lisääntymistä niin, että infektio häviää alkueläinten kuollessa. Muut kissan antibiootit tappavat alkueläimet suoraan.
Kissasi esiintyvän alkueläininfektion torjuntaan käytettäviä yleisiä antibiootteja ovat mm. seuraavat:
- Metronidatsoli (Flagyl)
- Ampisilliini
.