Esittely
Hamlet on epäilemättä kuuluisin Shakespearen kirjoittama näytelmä. Se käytännössä sinetöi hänen maineensa maailman johtavana dramaturgina. Tämä tragedia on kirjoitettu noin vuonna 1601 tai 1602. Tragedia teki Shakespearen hyvin tunnetuksi aikanaan ja jopa nykypäivään asti.
Amerikkalaisen kirjailijan John Irvingin mukaan teoksessaan The World According to Garp on elämän lunastava teos, jossa kaikki kuolevat. Tämä sanonta pätee erityisesti William Shakespearen näytelmään Hamlet. Kuolema on näytelmän läpäisevä teema.
Hamletin tragedia syventyy elämään, rakkauteen ja tyranniaan. Kaikki näytelmän tärkeimmät päähenkilöt ja antagonistit kuolevat lopulta. Samalla he kaikki lunastivat itsensä kuolemalla, koska jotenkin heidän kuolemansa edisti sitä asiaa, jota kukin heistä edustaa.
Analyysi
Hamlet on Tanskan prinssi, näytelmän nimihenkilö ja sankari. Hän on kuningatar Gertrudin ja edesmenneen kuningas Hamletin poika. Nykyinen kuningas, joka sattuu olemaan hänen äitinsä uusi aviomies, on hänen setänsä Claudius.
Näytelmä pyörii kokonaan kuoleman ympärillä. Juuri Hamletin isän kuolemasta tulee näytelmän keskipiste. Pikkuhiljaa paljastukset tulevat isän haamun avulla. Hamletin setä Claudius tappoi hänen isänsä ja meni naimisiin hänen äitinsä Gertrudin kanssa.
Vihansa kourissa Hamlet tappoi impulsiivisesti verhon takana olevan miehen luullen sen olevan Claudius. Se on valitettavasti Polonius, hänen aikomansa Ofelian isä. Isän kuolema tekee Ofelian hulluksi. Hän tekee itsemurhan pian sen jälkeen. Laertes, Ofelian veli, vannoo kostavansa isänsä ja sisarensa kuoleman. Hän puukottaa Hamletia myrkytetyllä terällä, mutta haavoittaa itseään ja kuolee. Gertrude juo myrkytettyä viiniä ja kuolee. Hamlet kerää viimeiset voimansa tappaakseen Claudiuksen ennen kuin hän itse kuolee.
Hamletin luonne
Miten Hamletista tuli niin pakkomielteinen kuoleman ajatus? On tärkeää tutustua tarkemmin hänen luonteeseensa, jotta voimme ymmärtää hänen ajattelutapaansa.
Näytelmän alussa Hamletin luonne jättää paljon toivomisen varaa. Ensinnäkin hän on heikko. Hamlet ei ole komentava hahmo. Itse asiassa hänet kuvataan heikkona ja horjuvana henkilönä. Tämä ei ehkä ole paras kuvaus päähenkilöstä, mutta Hamlet vaikuttaa alussa hämmentyneeltä.
Hamlet on myös yksinäinen, katkera ja epäluuloinen. Hän vihaa setäänsä, koska hän on tietoinen siitä, mitä setä teki hänen isälleen. Hän inhoaa äitiään voimakkaasti, koska tämä päätti mennä naimisiin setänsä kanssa heti isän kuoltua. Hamlet on itse asiassa itsetutkiskeleva nuori mies, joka opiskeli Wittenbergin yliopistossa. Hän on päättämätön ja epäröivä, mutta joskus hän voi olla myös impulsiivinen päätöksissään.
Hänen päättämättömyytensä tulee ilmi, kun hänen isänsä haamu ilmestyy hänen eteensä kertomaan, että Claudius myrkytti hänet. Hamlet oli aluksi passiivinen sen jälkeen, kun hänen isänsä haamu oli kertonut totuuden kuolemasta. Sen sijaan, että Hamlet toimisi sen perusteella, minkä hän tiesi varmasti, hän käyttää aikansa pohtimalla, miten todistaa setänsä syyllisyys ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin.
Tieto isälleen tehdystä tyranniasta ruokkii entisestään Hamletin pyrkimystä syvällisempään itsetutkiskeluun elämän peruskysymyksissä, kuten onko todella olemassa kuolemanjälkeistä elämää, onko itsemurha sallittua ja niin edelleen ja niin edelleen. Hän pohtii jatkuvasti kuolemaa, jopa itsemurhaa, ja sen seurauksia. Ehkä hänen sekava mielensä olisi voinut tehdä selväksi, että hänen ainoa ulospääsynsä tilanteesta on kuolema.
Hamletin luonteen heikkous tulee hyvin selväksi kohtauksessa, jossa hän lainaa englannin kielen kuuluisinta repliikkiä näytöksen III, kohtaus i (58) ”To be or not to be”. Tässä kohtauksessa Hamlet harkitsi itsemurhaa ja punnitsi tekonsa seurauksia. Hän pohtii ”kumpi on jalompi? Kärsiä elämästä, ”hän orjuuttavan onnen nuolista”, vai pyrkiä lopettamaan se? Kun Hamlet pohtii tätä kysymystä, hän huomaa, että se johtaa enemmänkin kysymyksiin kuin vastauksiin. Hamlet muotoili kysymyksensä uudelleen lisäämällä uneen unen. Hän sanoo, että unet, joita voi tulla kuoleman unessa, voivat olla niin pelottavia, että niiden ”täytyy antaa meille pysähtyä”. Toisin sanoen Hamlet tajuaa, että itsemurhaa suurempi kysymys itsemurhassa on se, mitä hänelle tapahtuu kuolemanjälkeisessä elämässä?
Hän vastaa omaan kysymykseensä sanomalla, että kukaan ei halua elää, paitsi että ”pelko jostakin kuolemanjälkeisestä” eli tuntemattoman pelko pakottaa ihmiset hyväksymään kärsimyksen sen sijaan, että he lopettaisivat elämänsä ja katuisivat myöhemmin huomatakseen olevansa vielä epätoivoisemmassa tilanteessa. Hamlet uskoo, että kuolemanjälkeisen elämän epävarmuus aiheuttaa äärimmäistä moraalista huolta, joka johtaa toimettomuuteen: ”Omatunto tekee meistä kaikista pelkureita… …näin päättäväisyyden alkuperäinen sävy / sairastuu ajatuksen kalpeaan valoon.”
Hamlet pelkää kuolla tuonpuoleisen epävarmuuden vuoksi. Mutta hänen kaikki vaihtoehtonsa kiteytyvät kuolemaan – itsemurhaan tai Claudius-sedän tappamiseen. Hän yrittää lopettaa sisäisen kamppailunsa kääntymällä uskonnon puoleen etsiäkseen päteviä syitä joko tehdä itsemurha tai löytää voimaa Claudiuksen tappamiseen. Kun uskonto ei riitä, hän käyttää filosofiaa kysymällä kuolematonta repliikkiä ”olla tai olla olematta” voidakseen keksiä oikean vastauksen, mutta pitää silti syitä riittämättöminä. Nämä sanat korostavat Hamletin sisäistä kamppailua selviytyä kahdesta hänen sisällään toimivasta vastakkaisesta voimasta, jotka ovat moraalisen koskemattomuuden säilyttäminen ja tarve kostaa isänsä murha. Tämä kohtaus on tärkeä, koska se paljastaa Hamletin mielenlaadun. Hän on luonteeltaan syvästi intohimoinen. Hän voi olla impulsiivinen, hätiköity ja ajattelematon, mutta toisinaan hän vaikuttaa loogiselta, viisaalta, järkevältä ja jalolta.
Kaikki Hamletin ympärillä olevat hahmot vaikuttavat myös heikoilta. Claudius on luultavasti heikoin, sillä hän on tyranni ja murhaaja. Gertrude meni naimisiin Claudiuksen kanssa vain kaksi kuukautta Hamletin isän kuoleman jälkeen, mikä toi hänelle ainoan poikansa vihan. Niin paljon, että nuori Hamlet sanoi pilkaten: ”Heikkous, sinun nimesi on nainen!”. (I.ii.146).
Ophelia luopuu rakkaudestaan Hamletiin, kun hänen isänsä ja veljensä kehottavat häntä tekemään niin. Uutinen Hamletin hulluksi muuttumisesta on varmasti heikentänyt häntä. Niin paljon, että kun hänen isänsä kuolee, hän tulee hulluksi. Laertes on niin sokeutunut isänsä ja sisarensa kuoleman aiheuttamasta raivosta, että hän kieltäytyy kuuntelemasta järkeä ja aikoo kostaa heidän kuolemansa tappamalla Hamletin. Kaikki hahmot, kuten Hamletkaan, eivät ole immuuneja heikkoudelle. Jokainen tietää, miltä tuntuu olla haavoittuvainen ja tuskissaan.
Jollain tapaa Shakespeare antaa hahmoille mahdollisuuden saavuttaa lunastus heidän kuolemansa kautta, koska se lopettaa heidän haavoittuvuutensa. Kuolema tekee kaikista haavoittumattomia ja kuolemattomia. Ehkäpä juuri siksi Shakespeare pitää tarpeellisena kaikkien päähenkilöiden tappamista, koska heidän kuolemansa ratkaisee kaikki tilit. Kuolema merkitsisi hyvän voittoa pahasta.
Kuolema ratkaisee myös Hamletin dilemman siitä, säilyttääkö hän moraalisen koskemattomuutensa, jaloutensa ja järkevyytensä ja tahtonsa vai antautuuko hän apatiaan, kyynisyyteen ja kostonhimoon. Kuolema ei tarjoa hänelle vaihtoehtoja. Hänen kykynsä valita ja käyttää vapaata tahtoa rajoitetaan tehokkaasti kuolemalla. Lopulta, kun kaikki hahmot olivat kuolleet, ei ollut enää kamppailuja eikä valintoja jäljellä. Kuolema ratkaisee heidän kohtalonsa, kaikkien heidän osaltaan. Loppujen lopuksi kuolema on asioiden suurin tasoittaja. Kuninkaista ja köyhistä tulee tasa-arvoisia kuollessaan, koska he jättävät jälkeensä tittelinsä ja aarteensa. He menevät yksin ja paljaina tapaamaan Luojaa riisuttuina kaikista turhuuksista ja naamioista, jotka luonnehtivat maallista elämäämme. Kuolema tarjoaa meille kaikille lunastuksen, koska juuri kuolemassa saavutamme todellisen olemuksemme, ja tässä vaiheessa saavutamme elämän täyden ympyrän.
Claudiuksen oveluus ei säästä häntä kuolemalta. Laertesin oppineisuus ei lykkää hänen kohtaloaan. Gertrudin viehätysvoima ei torju sitä. Ofelian nuoruus ei riitä estämään kuolemaa. Jokainen hahmo oppii selviytymään väistämättömästä ja kuoleman mukanaan tuomista epävarmuustekijöistä.
Hamlet (2000) sovitus Shakespearen Hamletista
Nykyaikainen sovitus Shakespearen Hamletista on vuonna 2000 julkaistu samanniminen elokuva. Sen pääosassa on Ethan Hawke. Tarinan kesto oli 2 tuntia. Elokuvassa Hamlet (Hawke) on opiskelijaelokuvantekijä, joka on New Yorkissa sijaitsevan Denmark Corporationin perijä. Hänen äitinsä Getrude, jota näyttelee Diane Venora, on menossa naimisiin Claudiuksen (Kyle Maclachlan) kanssa.
Tämä on pitkälti sama Shakespearen tarina, mutta modernissa ympäristössä. Jopa hahmojen dialogi on poimittu alkuperäisestä näytelmästä. Teknologia on vahvasti mukana tässä elokuvassa. Esimerkiksi Hamletin isän haamu ( Sam Shephard) ilmestyi Hamletille suljetun television kautta. Videokameroita ja mustavalkofilmejä käytetään huomattavasti.
”Näytelmä”, jonka Hamlet hautoo saadakseen kuninkaan myöntämään isänsä murhan, on nyt opiskelijaprojektielokuva. Ophelia (Julia Stiles) ottaa elokuvassa valokuvia kukista sen sijaan, että keräisi oikeita kukkia. Palatsin sijaan tapahtumapaikkana nähdään erilaisia paikkoja New Yorkissa. Keskiaikaisia pukuja ja kivilinnoja ei ole.
Pidän alkuperäisestä näytelmästä, mutta ymmärrän elokuvan paremmin, koska se kuvaa näytelmää visuaalisesti. Se varmasti auttaa. Lisäksi se sijoittuu nykyaikaan, johon me kaikki voimme samaistua.
Elokuva on ehdottomasti luova sovitus alkuperäisestä. Siinä ei ehkä ole miekkataistelua lopussa, mutta se ansaitsee varmasti kiitosta siitä, että se pystyy kuvaamaan Hamletin tarinan ytimen – pojan pyrkimyksen oikeudenmukaisuuteen isänsä kuoleman vuoksi.
Johtopäätös
Hamletin yleismaailmallinen vetovoima perustuu pitkälti siihen, että me kaikki pystymme myötätuntoon hänen kamppailujaan ja ihanteitaan kohtaan. Jokainen meistä joutuu jossain vaiheessa kohtaamaan dilemman, jossa on tehtävä ratkaiseva valinta kahden ristiriitaisen tarpeen välillä. Hamletin dilemma siitä, miten käsitellä korruptoitunutta maailmaa ja samalla säilyttää moraalinen koskemattomuutensa, on klassinen esimerkki valinnoista, joita jokaisen ihmisen on tehtävä. Hänen ristiriitaiset ajatuksensa, kiihtyneet reaktionsa ja epävakaa luonteensa tekevät hänestä ehkä heikon, mutta samalla täydellisen inhimillisen.
Hamletin viimeinen teko kuollessaan on sopiva hänen virheelliselle mutta inhimilliselle luonteelleen. Se on myös tapa lunastaa itsensä. Hänen kuolemansa todistaa hänen kykynsä sisäiseen voimaan, mikä on valtava poikkeama hänen koko näytelmän ajan kuvatusta heikosta luonteestaan. Hän saavuttaa oikeudenmukaisuuden isänsä kuoleman suhteen hinnalla millä hyvänsä, jopa oman henkensä hinnalla.
Samoin muutkin hahmot oivaltavat täyden potentiaalinsa kohdatessaan kamppailun lähestyvästä kuolemasta. He myös lunastavat itsensä kohtaamalla kuoleman epävarmuuden, jota Hamlet niin voimakkaasti pelkää jossain vaiheessa tarinaa. Kuolemalla he pystyvät voittamaan kuolemaan liittyvän pelon ja pelot.
Name 19. helmikuuta 2020:
tarvitsen CBT:tä
simon 10. joulukuuta 2019:
tämä essee on enemmän kuin uskomaton kiitos jakamisesta
Daryl 08. toukokuuta 2018:
hämmästyttävä analyysi- super ajatuksia herättävä!
Subrata Bhattacharyya,MSc,PH.D,DCW on November 09, 2017:
Tämä on erittäin opettavainen kirjoitus KAIKILLE valistuneille ja sivistyneille ihmisille, jotta he saisivat täyden käsityksen Hamletin luonteesta
ja elohopeaisesta temperamentista.—-Subrata Bhattacharyya,09
Marraskuu 2017,22 .05p.m.
emz 08.12.2011:
en tiedä mistä kaikki puhuvat…tämä essee on awsome! kiitos paljon
Lupo 11.8.2011:
Valvonnaisesti hyödyttömin lukemani ”essee”. Taisin menettää pari niistä harvoista älykkyysosamääräpisteistä, joita minulla oli. Kiitos paljon.
Fango 11. elokuuta 2011:
Kauhea
crazybadfish 04. elokuuta 2011:
Tämä ”essee”, jos sitä voi edes kutsua esseeksi (ei teesejä, ei oikeita perusteluja eikä mitään todisteita) oli kamala.
boogaloo on August 03, 2011:
kuka oli opettajasi vhs:ssä :O
agenttiny on May 28, 2011:
so what, sen avulla pääsen kurssin läpi! Ilman tätä esseetä en olisi pystynyt ymmärtämään yhtä esseen aihetta, josta meidän pitää kirjoittaa. Joten kiitos Gwen
Emer 26.4.2011:
@Jamika esseesi on parempi ettei se ole VHS-tehtävä, tämä essee on ilmeisesti en ENG4U VHS-opiskelijan tekemä.
Jamika 12.4.2011:
Hi kiitos paljon näkemyksestänne. Käytin joitakin tietojasi apuna esseen kirjoittamisessa. Erinomaista työtä!!!!!
Ashley on December 13, 2010:
Kun kerroit juonesta ja kaikista jotka kuolevat, unohdit Rosencrantzin ja Guildensternin! Aion olla näytelmässä Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet, joten ajattelin, että on tärkeää, että he ovat mukana, lol.