ACE:n estäjien rooli diabetes mellitusta sairastavilla potilailla

Adjektiivi ”epidemia” viittaa nykyään diabetes mellitusta sairastavien potilaiden nopeasti kasvavaan lukumäärään, pääasiassa tyypin 2 potilaiden lukumäärään, ja erityisiin komplikaatioihin, jotka liittyvät tähän sairauteen. Jos nämä erilaiset komplikaatiot tunnistetaan riittävän ajoissa, niitä voidaan hoitaa; joillakin potilailla näiden komplikaatioiden kehittymistä voidaan hidastaa tai jopa pysäyttää. Lisäksi eräät viimeaikaiset havainnot viittaavat siihen, että tiettyjä kudosvaurioita voidaan ehkäistä tai jopa peruuttaa. Vaikka glykeemisen säätely on olennaista, myös muita hoitotoimenpiteitä on toteutettava, kuten verenpaineen säätely ja rasva-arvojen alentaminen. Diabetes mellituksen komplikaatioiden hallintaan käytettävissä olevista lääkkeistä kardiovaskulaariset lääkkeet ja erityisesti ACE:n estäjät ovat etusijalla. Kokeelliset ja epidemiologiset tiedot viittaavat siihen, että reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatiolla on merkittävä rooli diabetes mellitusta sairastavien potilaiden mikro- ja makrovaskulaaristen komplikaatioiden lisääntymisessä. ACE:n estäjät eivät ole ainoastaan voimakkaita verenpainelääkkeitä, vaan yhä useammat tiedot viittaavat siihen, että niillä on myös erityinen ”elimiä suojaava” vaikutus. Vertailtaessa ACE:n estäjiä muihin verenpainelääkkeisiin samalla verenpainesäätelyasteella ACE:n estäjät suojaavat kyseisten elinten toimintaa ja kudoksia. ACE:n estäjien on raportoitu parantavan diabetes mellitusta sairastavien potilaiden munuaisten, sydämen ja vähemmässä määrin silmien ja ääreishermojen toimintaa. Nämä suotuisat vaikutukset johtuvat angiotensiini II:n hemodynaamisten ja kudosvaikutusten estämisestä. Yhä useammat perusteet puoltavat ACE:n estäjien käyttöä hyvin varhaisessa vaiheessa diabetes mellitusta sairastavilla potilailla.