Se kestää yleensä noin kahdeksan vuotta lukion jälkeen, neljä vuotta korkeakoulua ja neljä vuotta teologian opiskelua. Nykyään monet miehet pääsevät pappisseminaariin jo korkeakouluasteella. Papilla on oltava hyvä, vankka katolinen koulutus, jossa painotetaan erityisesti filosofiaa ja teologiaa. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla suuri oppinut ollaksesi hyvä pappi. Neljän vuoden korkeakouluseminaarin jälkeen on vielä neljä vuotta opiskelua teologisessa seminaarissa. Opiskeluun, rukoukseen, hengelliseen ohjaukseen ja kouluttautumiseen käytetyn ajan vuoksi useimmat lukion jälkeen pappisseminaariin tulevat miehet vihitään papiksi noin 26-vuotiaina. Tänä aikana on hyvin tärkeää, että pohdit hyvin vakavasti, mitä merkitsee elää kuuliaisuutta kirkkoa kohtaan, elämää täydellisessä palveluksessa, luopuen vapaasti vaimon ja omien lasten tuomasta ilosta ja seurasta.
Tietenkin jotkut miehet käyvät tavallisen korkeakoulun ja astuvat valmistuttuaan pappisseminaariin. Toiset tulevat seminaariin myöhemmin elämässään työskenneltyään opettajana, insinöörinä, sosiaalityöntekijänä tai jollain muulla uralla. Seminaarivuosien aikana sinun tulisi jatkaa rukoilemista ja Jumalan kutsun selvittämistä elämässäsi ja seurata uskollisesti seminaarin rehtorin ja kutsumuksen ohjaajan ohjausta. Viime kädessä hiippakunnan piispa kutsuu sinut papiksi. Katoliseksi papiksi ei voi tulla, ellei piispa kutsu sinua. Jos joskus näet piispan (hän vierailee usein seurakunnissa), esittäydy hänelle.