Indonesiasta löytyneessä kohtauksessa näkyy muun muassa metsästäjiä kohtaamassa villiä puhvelia köysien ja keihäiden avulla. Adam Brumm/Nature hide caption
toggle caption
Adam Brumm/Nature
Indonesiasta löytyneessä kohtauksessa nähdään muun muassa metsästäjiä kohtaamassa villiä puhvelia köysien ja keihäiden avulla.
Adam Brumm/Nature
Tutkijat sanovat löytäneensä vanhimman tunnetun figuratiivisen maalauksen Indonesiassa sijaitsevasta luolasta. Ja upea, noin 44 000 vuotta sitten maalattu kohtaus metsästysseurueesta auttaa kirjoittamaan uudelleen taiteen syntyhistoriaa.
Viime aikoihin asti pitkään vallalla ollut tarina oli, että ihmiset aloittivat maalaamisen luolissa Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa sijaitsevan Chauvet’n luolan taide on ajoitettu 37 000 vuotta vanhaksi.
Mutta muutama vuosi sitten tutkijaryhmä aloitti Indonesiassa sijaitsevien luolamaalausten ajoittamisen – ja havaitsi, että ne ovat tuhansia vuosia vanhempia.
”Ne ovat ainakin 40 000 vuotta vanhoja, mikä oli hyvin, hyvin yllättävä löytö”, sanoo Adam Brumm, Australiassa Griffithin yliopistossa toimiva arkeologi. Hän ja hänen kollegansa käyttivät uraanisarja-analyysiksi kutsuttua tekniikkaa maalausten iän määrittämiseksi. Vanhin figuratiivinen maalaus näissä analyyseissä oli silmiinpistävä kuva villistä lehmästä.
Sulawesin saaren paikalliset olivat tunteneet nämä teokset jo vuosia – mutta Brumm lisää, että ”oletettiin, etteivät ne voi olla niin vanhoja.”
Suuren paljastuksen jälkeen Brummin ryhmä – jota hän johti yhdessä arkeologien Maxime Aubertin ja Adhi Agus Oktavianan kanssa – on etsinyt lisää taidetta kyseisistä luolista. Vuonna 2017 he löysivät jotain henkeäsalpaavaa – massiivisen metsästyskohtauksen, joka ulottui noin 16 jalan pituiseen luolan seinämään. Ja tutkittuaan sen he sanovat, että se on vanhinta tunnettua kuvataidetta, joka on liitetty varhaisiin nykyihmisiin. He julkaisivat löydöksensä Nature-lehdessä.
Taulu kertoo monimutkaisen tarinan. Se kuvaa viidakon puhveleita ja villisikoja, joita pienet metsästäjät jahtaavat keihäiden ja köysien kanssa.
Sulawesin saarelta löydetty maalaus kuvaa monimutkaista kohtausta metsästysseurueesta. Adam Brumm/Nature hide caption
toggle caption
Adam Brumm/Nature
Sulawesin saarelta löydetty maalaus kuvaa monimutkaista kohtausta metsästysseurueesta.
Adam Brumm/Nature
”He näyttävät olevan ihmisiä, mutta heillä näyttää olevan joitakin eläinten piirteitä tai ominaisuuksia”, Brumm sanoo. Yhdellä näyttää olevan linnun näköinen pää, ja toisella on häntä. Hänen mukaansa nämä osittain ihmis- ja osittain eläinhahmot saattavat olla merkki varhaisista uskonnollisista uskomuksista, sillä ne osoittavat, että muinaiset ihmiset saattoivat kuvitella asioita, joita he eivät olleet koskaan nähneet.
”Emme voi tietää, onko niillä mitään tekemistä hengellisyyden kanssa, mutta ainakin voimme sanoa, että nuo taiteilijat kykenivät sellaiseen käsitteellistämiseen, jota tarvitsemme uskoaksemme uskontoon, uskoaksemme yliluonnollisen olemassaoloon”, hän sanoo.
Brumm sanoo, että Aasiassa tehdyt löydöt ovat mutkistaneet sitä, mitä tiedämme siitä, milloin – ja missä – ihmiset alkoivat tehdä esittävää taidetta. On olemassa vanhempia esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat tehneet yksinkertaisempia merkintöjä, kuten siksakkeja tai ympyröitä.
”Uskon, että viime vuosina esiin tulleet löydöt viittaavat siihen, että ymmärryksemme ihmiskunnan tarinasta, tuosta keskeisestä osasta ihmiskunnan tarinaa, tarkentuu edelleen parhaillaan, ja luvassa voi olla suuria muutoksia”, hän lisää.
Genevieve von Petzinger, Victorian yliopistossa työskentelevä paleoantropologi, sanoo, että hänen alansa löydöt tapahtuvat hyvin nopeasti uudemman tekniikan, kuten metsästyspaikan ajoittamiseen käytetyn tekniikan ansiosta. ”Luulen, että yleisenä teemana tässä on oikeastaan se, että olemme suuresti aliarvioineet esi-isiemme kapasiteettia”, hän sanoo.
Sen mukaan Euroopan ja Aasian vanhimmissa luolamaalauksissa on yhteisiä elementtejä. Ja hän uskoo, että vielä vanhempia maalauksia löydetään lopulta sieltä, mistä molemmat ryhmät ovat kotoisin.
”Henkilökohtaisesti uskon, että esi-isämme osasivat tehdä taidetta jo ennen kuin he lähtivät Afrikasta”, von Petzinger sanoo.
Vaikka kaikki alalla työskentelevät eivät ole samaa mieltä, eikä yhtään figuratiivista luolataidetta Afrikassa ole ajoitettu indonesialaisia teoksia vanhemmaksi, Brumm sanoo, että hänellä on sama vaisto.
Mutta vaikka Indonesia on nousemassa tärkeäksi varhaisen taiteen löytöpaikaksi, maalaukset rappeutuvat nopeasti, eivätkä tutkijat tiedä miksi. ”Se on niin valtava ja tärkeä osa ihmiskunnan tarinaa. Silti se kirjaimellisesti murenee silmiemme edessä”, Brumm sanoo.
Brumm ja hänen kollegansa yrittävät selvittää ongelman syytä. Hänen mukaansa yksi teoria on, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat korkeammat lämpötilat luolissa vahingoittavat taidetta.
Brumm sanoo, että rappeutuminen – yhdessä tapauksessa noin tuuman verran joka toinen kuukausi – saa heidän työnsä näiden kohteiden tutkimiseksi tuntumaan erityisen kiireelliseltä. ”Kuka tietää, mitä muuta hämmästyttävää luolataidetta jossakin kohteessa on, joka voi muuttaa käsitystämme ihmisen evoluutiosta?”