”Ongelmat tulevat suusta.”
– Kiinalainen sananlasku
Kokeeko parisuhteesi kommunikaatiohaasteita? Monet tutkimukset ovat todenneet huonon kommunikaation yhdeksi tärkeimmistä syistä parisuhdeterapiaan sekä yhdeksi tärkeimmistä syistä avioeroon (1)(2).
Alhaalla on lueteltu neljä tärkeintä virhettä, joita pariskunnat tekevät ihmissuhdeviestinnässä, viittauksin kirjoistani (klikkaa otsikoita): ”Kuinka kommunikoida tehokkaasti ja käsitellä vaikeita ihmisiä” ja ”Kuinka käsitellä menestyksekkäästi passiivis-aggressiivisia ihmisiä”.
1. ”Sinä”-kieltä ja direktiivejä*
Epätehokkaalle viestinnälle on usein ominaista tietynlaisen ”sinä”-kielen käyttö, kuten ”sinä olet. . . .”, ”sinun pitäisi. . . .”, ”sinun täytyy. . . .”, ”sinun täytyy. . . .”, ”sinun olisi parempi. . . .” ja ”te ihmiset. . .”. . .” Direktiivejä ovat lausumat, joissa joko annetaan negatiivinen tuomio tai käsketään toista henkilöä.
Esimerkkejä ”sinä”-kieltä sisältävästä direktiivistä ovat esimerkiksi:
”Et ole tarpeeksi hyvä…”
”Sinun pitäisi olla tarkkaavainen…”
”Sinun täytyy tehdä tämä nyt…”
”Sinun on ymmärrettävä kantani…”
”Parempi, että teet sen oikein…”
Meistä suurin osa ei pidä siitä, että meille käsketään, mitä tehdä, ja kun käytämme ”sinä”-kieltä ja lisäksi direktiiviä, on helppo herättää toisissa ihmisissä paheksunnan ja puolustautumisen tunteita. Tämäntyyppinen viestintä on myös sikäli ongelmallista, että sillä on taipumus kutsua ”ei”-vastausta, mikä johtaa usein erimielisyyksiin ja konflikteihin.
On olemassa tehokkaita tapoja saada asiasi perille selkeästi ja menestyksekkäästi käyttämättä ”sinä”-kieltä ja direktiivejä.
2. Yleispätevät väitteet
Yleispätevät väitteet ovat väitteitä, jotka yleistävät henkilön luonnetta tai käyttäytymistä negatiivisella tavalla. Yleisimpiin yleispäteviin lausumiin liittyy sellaisten sanojen käyttö kuin ”aina”, ”ei koskaan”, ”taas”, ”niin”, ”joka kerta”, ”sellainen” ja ”kaikki”. Yleispäteviä lausumia käytetään usein yhdessä ”sinä”-kielen kanssa.
Esimerkiksi:
”Jätät aina wc-istuimen ylös.”
”Et koskaan laita hammastahnan korkkia takaisin paikoilleen”.”
”Sinä sotket taas!”
”Olet niin laiska!”
”Sinä unohdat tehdä tämän joka kerta!”
”Sinä olet niin huolimaton!”
”Kaikki tietävät, että olet huono.”
Yleispätevät väittämät ovat monella tapaa ongelmallisia. Ensinnäkin näihin lausumiin sisältyvä viesti on, että tällaisia yleistyksiä puhuvan henkilön mielestä ei ole mahdollista, että toinen henkilö olisi jotain muuta. Toiseksi, koska yleispätevillä lausunnoilla on taipumus osoittaa ”mikä on väärin” sen sijaan, että ne osoittaisivat ”miten olla parempi”, tällaiset lausunnot estävät muutosta. Lopuksi todettakoon, että aivan kuten aiemmat esimerkit ”sinä”-kielestä, yleispätevät väitteet voidaan helposti kiistää. Jos sanon sinulle, että ”et koskaan pese tiskiä”, sinun tarvitsee vain keksiä yksi poikkeus: ”se ei ole totta, pesin tiskit kerran viime vuonna”, ja olet onnistuneesti kiistänyt väitteeni. Yleispätevien lausumien yleinen luonne tekee niistä hyvin alttiita erityisille vastakkaisnäytteille.
3. Kovaa henkilölle, pehmeää asialle
Jokaisessa viestintätilanteessa, jossa on mukana toinen henkilö, on läsnä kaksi elementtiä: henkilö, johon olet yhteydessä, ja asia tai käyttäytyminen, jota käsittelet. Tehokkaat viestijät osaavat erottaa ongelman tai käyttäytymisen henkilöstä ja olla pehmeä henkilölle ja kova asialle. Tehottomat viestijät tekevät päinvastoin. He kirjaimellisesti ”menevät henkilökohtaisuuksiin” olemalla kovakouraisia henkilöä kohtaan ja samalla vähättelevät tai jättävät huomiotta ongelman tai käyttäytymisen.
Esimerkiksi:
Epätehokas viestintä: ”Olet niin tyhmä!”
Tehokas viestintä: ”Olet fiksu ihminen, ja se, mitä teit tänä aamuna, ei ollut kovin fiksua.”
Epätehokas viestintä: ”Et koskaan siivoa. Olet laiska!”
Tehokas viestintä: ”Huomasin, ettet tiskannut astioita tällä viikolla”.
Kova suhtautuminen henkilöön ja pehmeä suhtautuminen asiaan voi helposti herättää negatiivisia reaktioita ihmisissä, jotka todennäköisesti ottavat sanomasi henkilökohtaisemmin ja tuntevat sen seurauksena vihaa, mielipahaa, loukkaantumista tai vastustusta. Huomaa, että kova suhtautuminen henkilöön ja pehmeä suhtautuminen asiaan sisältää myös ”sinä”-lausumien ja yleispätevyyksien käytön usein.
4. Tunteiden mitätöinti
Tunteiden mitätöintiä tapahtuu, kun tunnistamme henkilöstä nousevia tunteita, myönteisiä tai kielteisiä, ja joko vähättelemme, vähättelemme, vähättelemme, vähättelemme, jätämme huomiotta tai arvostelemme kielteisesti näitä tunteita.
Esimerkiksi:
”Huolesi ovat minulle merkityksettömiä!”
”Valituksesi ovat täysin perusteettomia.”
Relationships Essential Reads
”Sinä paisuttelet asioita aivan liikaa.”
”Vihasi on suuri ylireaktio.”
”Mitä sitten, jos sait B:n matematiikasta? Ennen sain koko ajan kymppejä.”
”Älä ole niin iloinen – parannuksesi merkitsee todella hyvin vähän.”
Kun henkilön myönteinen tunne mitätöidään, hänen myönteinen tunteensa todennäköisesti vähenee tai katoaa. Kun positiiviset tunteet vähenevät, myös suhteen vahvuus heikkenee. Kun henkilön kielteinen tunne mitätöidään, hänen kielteinen tunteensa todennäköisesti voimistuu ja viipyy. Kun negatiiviset tunteet lisääntyvät, niin myös suhteen esteet lisääntyvät.
Kun mitätöimme toisen ihmisen tunteita, aiheutamme todennäköisesti välitöntä mielipahaa. Henkilö (tai ryhmä), jonka tunteet juuri mitätöimme, tuntee itsensä todennäköisesti loukkaantuneeksi ja vihaiseksi. Joissakin tapauksissa henkilö, jonka tunteet on mitätöity, saattaa sulkeutua sinulta emotionaalisesti, jotta hänen tunteitaan ei loukattaisi uudelleen. Tunteiden mitätöinti on yksi tuhoisimmista asioista, joita voi tehdä läheisissä, henkilökohtaisissa suhteissa. Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi ystävien, perheenjäsenten ja intiimeissä suhteissa elävien ihmisten välillä tapahtuu ”riitoja”.
Tehottoman kommunikaation seuraukset – taistelu, pakeneminen ja jähmettyminen
Kuten aiemmin todettiin, tehoton kommunikaatio aiheuttaa ristiriitoja, puolustautumista ja huonontaa suhteita. Yleisiä reaktioita tehottomaan viestintään ovat kolme ”F:ää”: ihmiset todennäköisemmin joko taistelevat tehotonta viestijää vastaan, pakenevat tehotonta viestijää tai jähmettyvät emotionaalisesti (sulkeutuvat emotionaalisesti), kun he ovat tekemisissä tehottoman viestijän kanssa. Nämä kolme ”F:ää” ovat tietenkin merkittäviä esteitä terveiden ihmissuhteiden kehittymiselle ja ylläpitämiselle sekä kotona että työpaikalla. Ne aiheuttavat kärsimystä sekä tehottoman viestinnän lähettäjälle että vastaanottajalle.
Jos parisuhteesi kärsii tehottomasta viestinnästä, hyvä uutinen on, että kunhan sinä ja kumppanisi olette halukkaita, parannuksia voidaan oppia nopeasti ja ottaa käyttöön välittömästi. Lisää resursseja tästä aiheesta löydät kirjoistani (klikkaa otsikoita): ”How to Communicate Effectively and Handle Difficult People” ja ”How to Successfully Handle Passive-Aggressive People”.
”Viestintä on taito, jonka voi oppia. Se on kuin polkupyörällä ajaminen tai kirjoittaminen. Jos olet valmis tekemään sen eteen töitä, voit nopeasti parantaa elämäsi jokaisen osa-alueen laatua.”
– Brian Tracy
