Todennäköisesti – jos näet eläimen – se on nisäkäs. Nisäkkäät ovat tällä planeetalla tällä hetkellä hallitseva elämänmuoto, ainakin ihmisen näkökulmasta.
Tällä planeetalla tunnetaan tällä hetkellä noin 6399 nisäkäslajia. Tosin taksonomit kiistelevät edelleen ja lajeja löydetään edelleen.
Nisäkkäät eivät itse asiassa ole planeetan lajirikkain eläinryhmä.
Kolme muuta selkärankaisten ryhmää on niitä tällä hetkellä lukumääräisesti suurempi:
matelijoilla on 11 050 lajia,
linnuilla on 10 988 lajia ja
kaloilla noin 34 300 lajia.
Selkärangattomilla on tietenkin ryhmiä, joissa on valtavia määriä lajeja, jotka ovat lukumääräisesti suuremmat kuin selkärankaisilla yhteensä: Arachnidat, joilla on 100 000 lajia ja hyönteiset, joilla on 1 000 000 lajia. Jopa nilviäiset, joilla on vain 85 000 lajia, ylittävät silti kaikki kolme selkärankaisten ryhmää yhteensä.
Nisäkkäät ovat kuitenkin suuria. Niitä näkee helposti – ja mikä ehkä tärkeintä, olet yksi niistä.
Nisäkkäitä on kaikkialla, minne vain katsot. Suuria, lämminverisiä, nelijalkaisia selkärankaisia, joiden naaraat tuottavat maitoa (ks. Mikä on nisäkäs).
Elefantti esittelee isoja korviaan Masai Maran savannilla Keniassa
Elefantit ja valaat, siat, hevoset, nautakarja, lampaat, koirat, kissat, hamsterit, rotat ja tietysti ihmiset (eli sinä ja minä) ovat kaikki nisäkkäitä.
Nisäkkäät ovat ystävällisiä tai hurjia, pehmoisia, söpöjä ja/tai mahtavia – riippuen siitä, mitä niistä katsoo.
Ne kiehtovat ja kauhistuttavat meitä yhtä aikaa!
Syömme niitä, ratsastamme niillä, pidämme niitä lemmikkeinä, teemme niistä vaatteita, metsästämme niillä muita nisäkkäitä ja käytämme niitä itsemme korvikkeina tieteellisessä (erityisesti lääketieteellisessä) tutkimuksessa.
Käytämme niitä kantamaan taakkojamme, tukemaan hölmöjä tottumuksiamme (uhkapeliä) ja odotamme, että ne viihdyttävät meitä. Useimmille ihmisille eläimet ovat nisäkkäitä.
Monet ihmiset ovat täysin riippuvaisia ei-inhimillisistä nisäkkäistä pitääkseen elämänsä toimivana (kasvissyöjiä ja vegaaneja lukuun ottamatta), ja monet meistä tarvitsevat niitä myös emotionaalisiksi tukijoukoiksi.
Olemmekin nisäkkäitä (geneettisesti katsottuna ihminen ja hänen koiransa ovat 97-prosenttisesti samanlaisia), ja rakastamme eläimiä, koska ne ovat kaltaisiamme. Joku on koira, narttu, ori, sika, lehmä, kissanpentu, pupu… juoksemme kuin jänis, näätäilemme sopimuksia, olemme ovelia kuin kettu, vahvoja kuin härkä ja voimme pitää hauskaa kuin valas!
Nisäkkäiden serkkumme ovat meille hyvin tärkeitä.
Mutta kuinka paljon tiedät oikeasti siitä, mitä vaaditaan ollaksesi nisäkäs?
Nisäkkäät ovat ehkä menestyneet ryhmänä vasta suhteellisen hiljattain, mutta ne ovat olleet olemassa jo pitkään.
Ensimmäiset nisäkkäät ilmestyivät noin 265 miljoonaa vuotta sitten, vain 10 miljoonaa vuotta ensimmäisten dinosaurusten jälkeen. Ne pysyivät kuitenkin suhteellisen tuntemattomina ensimmäiset 160 miljoonaa vuotta, kun dinosaurukset hallitsivat (ks. Nisäkkäiden evoluutio).
Jatketaanpa joka tapauksessa oppimismatkaamme aloittaen joistakin mielenkiintoisimmista nisäkkäisiin liittyvistä faktoista:
Sinivalas, Balaenoptera musculus, on suurin nykyisin elävä nisäkäs.
Sinivalas on myös kaikkien aikojen suurin koskaan eläneenä eläneenä. Itse asiassa sinivalas on tietojemme mukaan suurin koskaan maapallolla elänyt eläin. Ylivoimaisesti suurempi kuin jopa suurin dinosaurus.
Pisin koskaan mitattu sinivalas oli naaras, 33,58 metriä eli 110 jalkaa pitkä. Painavin painoi yli 190 tonnia.
Maailman suurin eläin, sinivalas, joka näyttää selkäänsä
Nyt meillä ei oikeastaan ole tarpeeksi isoja vaakoja – joten painot on arvioitu paloitelluista jäänteistä.
Planeetan suurin elävä maaseläin on nisäkäs – sonni-Afrikanelefantti. Suurin havaittu yksilö oli olkapäästä noin 3,96 metriä eli 13 jalkaa pitkä ja painoi yli 12 tonnia.
Planeetan korkein eläin on myös nisäkäs – kirahvit, Giraffa camelopardalis, voivat olla 6,1 metriä eli 20 jalkaa pitkiä.
Maailman pienin nisäkäs
Maailman pienin nisäkäs on Thaimaasta kotoisin oleva lepakko, Kitli’s Hog-nosed Bat (Kitlin sianenälepakko), Craseonycteris thonglongyai.
Ollessaan vain 2,9-3,3 cm eli 1,14-1,3 tuuman pituinen ja painaessaan vain 1,7-2 g eli 0,0.06 – 0.07oz, tämä lepakko on paljon pienempi kuin monet hyönteiset ja etanat.
Pygmy shrew (Suncus etruscus)
Vähän toiseksi sijoittunut Pygmy tai Savi’s White-toothed Shrew Suncus etruscus painaa 1.5 – 2.5 grammaa eli 0,05 – 0,09 unssia ja on ehdottomasti pienin maalla elävä nisäkäs.
Nopein nisäkäs
Gepardi, Acinonyx jubatus, on nopein maalla elävä eläin – se saavuttaa yli 98 kilometrin tuntinopeuden eli 61 mailia tunnissa. Vuonna 2012 National Geographicin tutka nauhoitti yksitoistavuotiaan gepardin nimeltä Sarah juoksevan 98 kilometrin tuntinopeudella. Sarah oli eläintarhassa pidetty eläin, jonka ei tarvinnut juosta täysillä joka päivä pyydystääkseen päivällisensä, ja yksitoistavuotias on jo aika vanha gepardille, joten tutkijat uskovat, että nuoremmat, luonnossa elävät eläimet voivat luultavasti juosta melko paljon tätä nopeammin, ehkä jopa 110 kilometriä tunnissa.
Cheetah (Acinonyx jubatus) juoksee savannilla kovaa vauhtia
Nopein nisäkäs vedessä on tappajavalas, Orcinus orca, jonka on havaittu uivan 55 kilometrin nopeudella.5 kmh eli 34 mph!
Nopein nisäkäs ilmassa on isoruskolepakko, Eptesicus fuscus, jonka lentonopeudeksi on mitattu 25 kmh eli 15,5 mph.
Mikä elää pisimpään?
Pisimpään elävät nisäkkäät eivät ole ihminen – kuten monet luulevat – vaan valaat.
Suippuvalaiden Balaenoptera physalis -lajin uskotaan elävän maksimissaan 90-114 vuotta, mikä on hiukan vähemmän kuin ihmisen maksimi.
Mutta keulavalaiden (Balaena mysticetus), joka tunnetaan myös nimellä Grönlannin oikeavalas, tiedetään elävän 1990-luvun puolivälistä lähtien vähintään 170 ja mahdollisesti yli 200 vuotta.
Muutama nisäkäsfakta lisää
Sarvikuonoilla on paksuin iho kaikista maalla elävistä nisäkkäistä… ja paksuin iho kokoonsa nähden kaikista eläimistä. Niiden selän ja kylkien iho voi olla 2,5 cm eli 1 tuuman paksuinen!
Lähikuvassa sarvikuonon iho sivulta
Lähes neljäsosa kaikista nisäkkäistä osaa lentää.
Joo, se on totta. Jättimäiset 985 lajia, lepakot muodostavat 23,1 % kaikista tunnetuista nisäkkäistä lajeittain.
Nöyrät saavat periä maan, tai ainakin Australian (joka on kohtuullinen osa siitä). Australiassa on noin 67 miljoonaa lammasta, joten jokaista ihmistä kohti on noin 3 lammasta!
Esihistoriallisella nisäkkäällä, sukupuuttoon kuolleella irlantilaisella hirvellä, Megaloceros giganteus, oli kaikkien aikojen suurimmat sarvet. Irlantilaiselta turvesuolta löydetyllä yksilöllä oli 4,3 metrin eli 14 jalan levyiset sarvet, jotka painoivat 45 kiloa.
Jättimuurahaiskarhu, Myrmecophaga tridactyla, syö yli 10 000 000 muurahaista eli termiittia vuodessa.
Kahdella kirahvilla ei ole samanlaista pilkkukuviota eikä kahdella seepralla samanlaista raitakuviota.
Valaat ja delfiinit nukkuvat aivojensa toista puolta kerrallaan. Kun toinen puoli nukkuu, toinen vartioi vaaran varalta!
Spermavalaat voivat olla veden alla jopa kaksi tuntia ja laskeutua yli kilometrin syvyyteen.
Andien kalahiiri kirjattiin ensimmäisen kerran tieteeseen, kun brittiläisen nisäkäsyhdistyksen tutkijat, jotka katselivat televisio-ohjelmaa ”Andien villieläimet”, näkivät ohjelmassa yksilön ja huomasivat, että siitä ei ollut olemassa mitään tietoja.
Kotihiiret, Mus musculus, ovat useaan otteeseen olleet niin runsaslukuisia, että niiden populaatiotiheys on ollut yli 200 000 yksilöä hehtaarilla. Se tarkoittaa kahta hiirtä jokaista neliömetriä kohti, jos ne kaikki sijoittuisivat tasaisesti.
Itäinen kotihiiri – Mus musculus
Hiiret, ainakin ne harvat lajit, jotka ovat tuholaisia, maksavat meille vuosittain noin 43 miljoonaa puntaa vahingoittunutta ja tuhoutunutta ruokaa.
Madagaskarissa on viiniköynnös, jonka pölyttäjinä toimivat yksinomaan makit.
Simpanssit voivat ikääntyessään kaljuuntua.
Naaraskenguru voi tuottaa samanaikaisesti kahta erilaista maitoa, kun se imettää eri-ikäisiä poikasia.
Naaraskenguru ja poikanen
Muurahaiskarhut ovat ainoat istukkanisäkkäät, joilla ei ole hampaita.
Hippopotamukset tuottavat muunnelluista hikirauhasista erityistä punertavaa öljyä, joka toimii ikään kuin aurinkovoiteena ja estää niitä palamasta auringossa.
Karhut kehittyivät 54 miljoonaa vuotta sitten. Nykyään joillakin lajeilla on niin nopea aineenvaihdunta, että ne joutuvat syömään päivittäin jopa 1,3 kertaa oman painonsa verran ruokaa.
Kilpailija haisevimmasta nisäkkäästä on ehdottomasti raidallinen nilviäinen eli Ictonyx striatus. Se päästää peräaukon hajurauhasistaan suihketta, joka ei ainoastaan sokaise ketä tahansa hyökkääjää, vaan jättää ihon polttavaan kipuun.
Haluatko oppia lisää?
Noh, toivottavasti olet nauttinut kaikista näistä ihanista nisäkäsfaktoista. Mutta opittavaa on tietysti paljon enemmän!
Perheistä nisäkkäiden suvuista haluaisit ehkä nyt tietää lisää.
Tekijä
Uudemmat postaukset
Gordon on ekologi, jolla on tutkinto kahdesta eri alaan liittyvästä opinnäytetyönsä suorittaneen Exeterin yliopiston tutkinto. Hän on myös opettaja, runoilija ja 1152 kirjan omistaja. Niin – ja hän on kirjoittanut tämän verkkosivuston.
Latest posts by Gordon Ramel (see all)
Phylum Xenocoelomorpha; Simple marine worms – March 23, 2021
Dicyemida: Tiny Marine Parasites of Octopus and Squids – March 23, 2021
Orthonectida: Tiny Parasites of Starfish, Bivalves and Worms – March 23, 2021
Gordon on ekologi, jolla on tutkinto kahdesta eri alaan liittyvästä opinnäytetyönsä suorittaneen Exeterin yliopiston tutkinto. Hän on myös opettaja, runoilija ja 1152 kirjan omistaja. Niin – ja hän on kirjoittanut tämän verkkosivuston.Latest posts by Gordon Ramel (see all)
