22 Tärkeimmät syyt vatsakipu – vatsakipu selitetty

Arvioitu lukuaika: 13 minuuttia

Vatsakipu, joka tunnetaan myös nimellä vatsakipu, johtuu erilaisista olosuhteista, joista useimmat ovat viattomia tai hyvänlaatuisia.

Joskus vatsakipu voi kuitenkin johtua vakavasta, välitöntä toimenpidettä vaativasta häiriöstä.

Vatsaontelo on rintakehän ja lantion väliin jäävä kehon osa. Muita yleisiä vatsaa kuvaavia nimityksiä ovat vatsa, vatsa ja vatsa.

Kivun sijainti on avainasemassa. Näin ollen kipu voidaan luokitella ylävatsakipuun ja alavatsakipuun.

Ylävatsakipu jaetaan edelleen oikeaan ylävatsakipuun, epigastriseen kipuun ja vasempaan ylävatsakipuun.

Alavatsakipu voidaan jakaa myös oikeaan ja vasempaan alemman kvadrantin kipuun.

Vatsakipu voi olla myös diffuusi eikä se voi sijaita selvästi tietyssä vatsan osassa.

Akuutti vs. krooninen vatsakipu

Edellisen tärkeää on määrittää, onko kipu akuutti vai krooninen.

Käsite ”akuutti vatsakipu” määriteltiin siten, että se kuvaa nopeasti alkanutta voimakasta vatsakipua, joka voi edustaa vakavaa tilaa. Se edellyttää kiireellistä ja täsmällistä diagnoosia ja joskus välitöntä kirurgista toimenpidettä.

Esimerkkejä ”akuutin vatsakivun” perimmäisistä syistä ovat akuutti umpilisäkkeen tulehdus, akuutti kolekystiitti, akuutti haimatulehdus, akuutti divertikuliitti, sappikivet ja munuaiskivet.

Oikea ylävatsakipu

Oikea ylävatsakipu johtuu tyypillisesti maksan, sappirakon ja sappiteiden häiriöistä.

Sappikivet

Sappikivien aiheuttamaa kipua kutsutaan sappikoliikiksi.

Sappikoliikki on tasaista tai ajoittaista särkyä, joka tavallisesti paikantuu oikeaan yläviistoon. Joskus kipu leviää taaksepäin oikeaan lapaluuhun.

Kipu kestää yleensä 30 minuutista tuntiin, mutta voi jatkua heikompana vielä useita tunteja.

Sappikivien havaitsemiseen käytetään yleisesti ultraääntä.

Sappirakon kirurginen poisto on tavanomainen hoito potilaille, joilla on sappikiviä ja sappikoliikki. Se tehdään usein avaimenreikäkirurgisesti (laparoskooppisesti).

Akuutti kolekystiitti

Akuutti kolekystiitti on sappirakon tulehdus.

Sappikivet, jotka estävät sapen kulkeutumisen sappirakosta, ovat tavallisin perimmäinen aiheuttaja.

Potilaat kokevat useimmiten tasaista, voimakasta, voimakasta oikeanpuoleista ylävatsakipua. Pahoinvointi ja oksentelu ovat yleisiä, ja yleensä esiintyy myös kuumetta.

Sairaalahoito on yleensä tarpeen.

Hoito perustuu paastoon, kipulääkitykseen ja antibiootteihin, jos kyseessä on infektio.

Joskus sappirakon poisto on tarpeen.

Akuutti sappitietulehdus

Akuutti sappitietulehdus johtuu sappiteiden bakteeritulehduksesta. Sitä esiintyy, kun sappikivet iskeytyvät sappiteihin (1).

Joskus taustalla on sappiteiden tukkeutumista aiheuttava kasvain.

Akuutille kolangiitille on ominaista kuume, keltaisuus ja vatsakipu (2).

Keltaisuus on termi, jota käytetään kuvaamaan ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuutta. Se johtuu bilirubiiniksi kutsutun aineen kertymisestä vereen ja elimistön kudoksiin.

Kolangiitti on vakava sairaus.

Hoitoon kuuluu paasto ja suonensisäinen nesteytys.

Antibiootteja annetaan taustalla olevan infektion hoitoon.

Sappiteiden normaali virtaus on palautettava poistamalla tukos.

Hepatiitti

Hepatiitti on maksatulehdus, jonka aiheuttaa tavallisesti virusinfektio.

Tyypillisiä oireita ovat oikean yläosan oikean puoleinen vatsakipu, väsymys, pahoinvointi, oksentelu ja savenvärinen uloste. Lisäksi joillakin potilailla on myös tummaa virtsaa ja keltaisuutta.

Virushepatiittia on useita eri tyyppejä.

Hepatiitti A:n aiheuttaa hepatiitti A -virus. Virus leviää pääasiassa, kun henkilö nauttii ruokaa tai vettä, joka on saastunut tartunnan saaneen henkilön ulosteilla. Tauti liittyy läheisesti vaaralliseen veteen tai ruokaan, riittämättömiin sanitaatioihin ja huonoon henkilökohtaiseen hygieniaan (3).

Hepatiitti B:n aiheuttaa myös virusinfektio. Virus tarttuu kosketuksessa tartunnan saaneen henkilön veren tai muiden kehon nesteiden kanssa.

Tauti voi johtaa maksan arpeutumiseen. Lisäksi maksasyövän ja maksan vajaatoiminnan riski on suurentunut.

Useimmilla hepatiitti B:tä sairastavilla potilailla ei ole oireita.

Sekä hepatiitti A:ta että hepatiitti B:tä vastaan on saatavilla rokote.

Hepatiitti C:n aiheuttaa hepatiitti C -virus. Se on veren välityksellä tarttuva virus, ja se leviää yleensä altistumalla pienille verimäärille. Tämä tapahtuu tavallisesti ruiskuhuumeiden käytön kautta.

Yli 80 %:lla C-hepatiittia sairastavista ei ole oireita.

Joillakin potilailla oireet ovat lieviä, mutta toisilla on vakava, elinikäinen sairaus (4).

Merkittävälle osalle kroonisesti infektoituneista kehittyy maksan arpeutuminen tai maksasyöpä (5).

C-hepatiitin lääketieteellistä hoitoa on saatavilla, mutta se on edelleen rajallista.

Haparintakipu

Haparintakipu sijaitsee ylävatsan keskiosassa, rintalastan alapuolella ja navan yläpuolella. Sen aiheuttavat usein mahalaukun ja haiman häiriöt.

Dyspepsia on yleinen termi, jota käytetään kuvaamaan epigastriaalista kipua, joskus yhdistettynä muihin vaivoihin (6).

Mahahaavasairaus (PUD)

Epigastriaalisen kivun yleisiä syitä ovat haavaumat ruokatorven alaosassa, mahalaukussa ja ohutsuolen alkuosassa (pohjukaissuoli). Yhdessä näitä sairauksia kutsutaan peptiseksi haavaumataudiksi (PUD).

PUD:lle on ominaista epigastriumissa tuntuva narskutteleva tai polttava tunne (7).

H pylori-nimisen bakteerin aiheuttama mahalaukun limakalvon infektio on yleinen peptisen haavaumataudin perussyy (8).

Gastroskopia paljastaa yleensä diagnoosin. Se on ruoansulatuskanavan yläosan (ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen) tutkimus, jossa käytetään pitkää, ohutta, taipuisaa putkea näiden elinten sisäkalvon tarkastelemiseksi.

Mahahaavaulan hoitoon kuuluu antibioottilääkitys, jolla tapetaan H pylori -bakteeri, jos sitä esiintyy.

Mahahappotuotantoa estäviä lääkkeitä, kuten protonipumpun estäjiä (proton pump inhibitorit, PPI:t), annetaan paranemisen edistämiseksi. Esimerkkejä PPI:istä ovat omepratsoli (Prilosec), lansopratsoli (Prevacid), rabepratsoli (Aciphex), esomepratsoli (Nexium) ja pantopratsoli (Protonix).

Histamiinihappoa (H-2) estävät lääkkeet vähentävät myös vapautuvan mahahapon määrää, ja ne voivat vähentää haavaumakipua ja edistää paranemista. Esimerkkejä ovat Tagamet (simetidiini), Zantac (ranitidiini), Pepcid (famotidiini) ja Axid (nitsatidiini).

Antacidit voivat tarjota nopeaa kivunlievitystä neutraloimalla olemassa olevaa mahahappoa. Niitä ei kuitenkaan pidetä riittävän käyttökelpoisina edistämään paranemista.

Ruokatorven refluksitauti (GERD)

Ruokatorven refluksitauti (GERD) on yleinen epigastrisen kivun syy.

GERD on krooninen ruoansulatuskanavan sairaus, joka ilmenee, kun mahahappoa tai mahansisältöä virtaa takaisin (refluksi) ruokatorveen.

Useimmilla terveillä ihmisillä esiintyy silloin tällöin hapon takaisinvirtausta ja närästystä. GERD:tä tulisi epäillä, kun näitä oireita esiintyy vähintään kaksi kertaa viikossa tai ne haittaavat jokapäiväistä elämää, .

GERD:hen liittyvää kipua voidaan kuvata puristavaksi tai polttavaksi. Se voi myös säteillä rintaan ja joskus selkään, niskaan, leukaan tai käsivarsiin.

Monet ihmiset voivat hallita GERD:n oireita elämäntapamuutoksilla. Myös antasidit ovat yleensä hyödyllisiä, sillä ne voivat neutraloida mahahappoa, mutta vaikutukset ovat yleensä lyhytaikaisia.

Jotkut potilaat saattavat kuitenkin tarvita reseptilääkkeitä tai jopa leikkausta oireiden vähentämiseksi.

PPI:itä, H-2-salpaajia käytetään yleisesti oireiden vähentämiseen.

Gastriitti

Gastriitti on mahalaukun limakalvoon vaikuttava tulehdus.

Samankaltainen kuin mahahaava, se johtuu joskus taustalla olevasta H pylori -bakteerin aiheuttamasta infektiosta.

Oireita ovat nakertava tai polttava särky tai kipu epigastriumissa. Myös pahoinvointia ja oksentelua voi esiintyä.

Yleiset reseptivapaat kipulääkkeet, kuten aspiriini, ibuprofeeni (Advil, Motrin IB, muut) ja naprokseeni (Aleve, Anaprox), voivat aiheuttaa gastriittia. Stressi ja liiallinen alkoholinkäyttö ovat myös yleisiä perussyitä.

Lääkehoito on pääosin sama kuin mahahaavan ja GERD:n hoidossa.

Haimatulehdus

Haimatulehdus on haimatulehdus. Se voi olla sekä akuutti että krooninen.

Pääoireita ovat ylävatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu.

Kipu on tyypillisesti tylsää, tylsää ja tasaista ja yleensä äkillisesti alkavaa. Se sijaitsee useimmiten epigastriumissa ja voi säteillä selkään (9).

Happokivet ja humalahakuinen alkoholinkäyttö ovat yleisimmät akuutin haimatulehduksen taustalla olevat syyt.

Sydänkohtaus ja akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä

Potilaat, joilla on uhkaava sydänkohtaus, jota kutsutaan myös akuutiksi sepelvaltimo-oireyhtymäksi, kokevat tavallisesti rintakipua tai puristavaa tunnetta rintakehässä (10).

Joillakin potilailla voi kuitenkin esiintyä epigastrista kipua. Voi esiintyä jopa ruoansulatushäiriön tai kylläisyyden ja kaasujen tunnetta.

Funktionaalinen dyspepsia

Funktionaalinen dyspepsia on krooninen häiriö, joka voi aiheuttaa epigastriumissa epämukavuutta.

Tälle on ominaista aterian jälkeinen kylläisyyden tunne, varhainen kylläisyys ja epigastrinen kipu (11).

Häiriö määritellään toiminnalliseksi, koska oireita selittäviä havaittavia tai mitattavia rakenteellisia poikkeavuuksia ei ole löydetty. Siksi sitä kutsutaan joskus myös ei-ulcer-dyspepiaksi.

Vasemmanpuoleinen ylävatsakipu

Pernan sairaudet

Vasemmanpuoleisen ylävatsakivun aiheuttavat joskus pernan sairaudet.

Pernan suurentuminen (splenomegalia) ja pernainfarkti voivat aiheuttaa oikeanpuoleista ylävatsakipua (12).

Pernainfarkti on tila, jossa pernan verenkierto on heikentynyt.

Alavatsakipu

Naisilla esiintyvä alavatsakipu johtuu usein naisen sisäisten sukuelinten sairauksista. Näitä häiriöitä ei käsitellä tässä.

Munuaiskivet (uroliitti)

Munuaiskivet voivat olla sekä pieniä että suuria. Jotkut kivet pysyvät munuaisessa eivätkä aiheuta mitään oireita.

Joskus munuaiskivi kulkeutuu virtsanjohtimeen eli munuaisen ja virtsarakon väliseen putkeen. Jos kivi pääsee virtsarakkoon, se voi poistua elimistöstä virtsan mukana.

Jos kivi juuttuu virtsajohtimeen, se voi estää virtsan virtauksen kyseisestä munuaisesta. Tämä voi aiheuttaa hyvin vakavaa ja voimakasta kipua.

Kipu on yleensä terävää, kouristavaa kipua selässä ja kyljessä, joka usein säteilee alavatsalle ja nivusiin. Kipu alkaa usein äkillisesti ja tulee aaltoina.

Kipua voi esiintyä myös pahoinvointia ja oksentelua.

Lisäksi virtsa voi olla tummaa tai punaista verestä johtuen (hematuria).

Kystatulehdus

Kystatulehdus eli kystiitti on virtsarakon tulehdus. Sen aiheuttaa yleensä bakteeri-infektio.

Kystiitti voi aiheuttaa kipua alavatsan keskiosassa.

Voi myös esiintyä jatkuvaa virtsaamispakkoa ja polttavaa tunnetta virtsatessa. Tulehdus voi lisäksi aiheuttaa verta virtsassa (hematuria), ja toisinaan virtsa voi olla sameaa ja voimakkaan hajuista.

Bakteeriperäistä kystiittiä hoidetaan yleensä antibiooteilla