Älykkyyteen vaikuttavat sekä ympäristö että geenit. Kuten usein korostamme, voit tehdä paljon asioita varmistaaksesi, että aivosi ovat aina parhaimmillaan, mutta kukaan ei voi kiistää, että myös synnynnäisillä geeneilläsi on merkitystä. Genetiikan tutkimus on viime vuosina kehittynyt hämmästyttävän pitkälle, ja uudessa tutkimuksessa on tunnistettu älykkyyteen vaikuttavat geenit.
Miltä älykkyysosamäärän geeni näyttää?
Ei ole olemassa yhtä ”älykkyysosamäärän geeniä”, mutta Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa pystytään määrittelemään riittävän tarkasti, että älykkyyteen liittyy ainakin 22 spesifistä geeniä.
Tutkijat analysoivat älykkyysosamäärän testituloksia ja yli 78 000 ihmisen täydellisiä genomeja. Haluan korostaa, kuinka uskomatonta tämä on; kymmenen tai viisitoista vuotta sitten yhden ihmisen DNA:n tutkiminen, saati sitten 78 000:n, olisi ollut epäkäytännöllistä. Nyt tutkijat voivat käyttää tätä tietomäärää löytääkseen molekyylien erityiset järjestelyt, jotka koodaavat eroja aivoissa.
22 geeniä, jotka liittyvät älykkyyteen, olivat myös järkeviä – ne olivat geenejä, joiden oli jo aiemmin osoitettu osallistuvan esimerkiksi hermosolujen kasvun säätelyyn.
Jos älykkyys on perinnöllistä, onko sen muuttaminen toivotonta?
Käytännöllinen kysymys nousee esiin, kun tarkastellaan tätä tutkimusta: syntyykö jokainen tietyllä älykkyysosamäärällä varustettuna elävään ihmiseen, jota ei voi muuttaa? Ei aivan. Tässä kohtaa vaikutuksen suuruus tulee merkitykselliseksi. Se, että geeni on tilastollisesti yhteydessä älykkyyteen, ei tarkoita, että se on yksin vastuussa siitä, miten hyvin pärjäät älykkyystestissä. Monet muut tekijät vaikuttavat asiaan, ja geeni on vain yksi niistä.
Tämä johtaa keskeiseen tilastoon: yhdessä nämä 22 geeniä selittivät noin 5 prosenttia älykkyysosamääräeroista.
Älykkyyteen vaikuttaa siis geenien lisäksi vielä paljon muutakin (tieteellistä termiä käyttäen), kuten kasvatus, elämäntapa ja jopa teknologia – loppujen lopuksi, vaikka geeni 100-prosenttisesti määräisikin sinut syntymään vaaleahiuksiseksi, voit silti käyttää ihmiskunnan hämmästyttävää keksintöä, hiusväriä, muuttaaksesi hiukset violeteiksi.
Tämän lisäksi älykkyys ei ole kaikki kaikessa, eikä se ehkä ole edes niin merkityksellinen asia. Yksittäiset kognitiiviset osa-alueet, kuten päättelykyky, lyhytkestoinen muisti ja verbaalinen kyvykkyys, ovat spesifisempiä kuin yleinen älykkyysosamäärä, ja niillä on todennäköisesti omat geneettiset ja ympäristötekijänsä. Korkeampien pisteiden saaminen näiden osa-alueiden mittauksissa (kuten tarjoamamme mittaukset) edellyttää mittaamista, optimointia ja terveydenhuoltoa, ei vain hyvän DNA:n toivomista.
Saatat syntyä tietyillä geeneillä, jotka hyödyttävät aivojasi – tarkalleen ottaen 22 geenillä – mutta näiden geenien hyödyntäminen on silti sinusta itsestäsi kiinni.
Tämä artikkeli on päivitetty viimeksi 7. joulukuuta 2020.