1.4D: Bunsen-polttimet

Bunsen-polttimia käytetään yleensä korkealla kiehuvien ja vaikeasti syttyvien nesteiden (kuten veden) nopeaan lämmittämiseen. Turvallisuushuomautus: On tärkeää tietää, että ne voivat saavuttaa noin \(1500^\text{o} \text{C}\),\(^5\) lämpötilan ja sytyttää helposti useimmat orgaaniset yhdisteet. Jos laite on asetettu väärin tai jos laitteessa on pieni rako, joka päästää orgaanisia höyryjä ulos laitteesta, nämä höyryt voivat syttyä polttimella. Siksi on yleensä suositeltavaa käyttää muita lämmönlähteitä syttyvien orgaanisten nesteiden lämmittämiseen (esimerkiksi tislauksessa tai refluksissa). Bunsen-polttimia ei tulisi koskaan käyttää helposti syttyvien liuottimien, kuten dietyylieetterin, kanssa.

Polttimilla on kuitenkin paikkansa orgaanisessa laboratoriossa. Polttimia käytetään usein höyrytislauksessa (kuva 1.44a), koska höyryt eivät yleensä ole syttyviä. Tässä yhteydessä pullon alla käytetään usein rengaspuristimen päälle asetettua metalliverkkoa lämmön haihduttamiseksi ja yhden alueen ylikuumenemisen välttämiseksi. Polttimia käytetään myös Beilstenin testissä halogeeneille (kuva 1.44b), Thiele-putkien kanssa sulamis- ja kiehumispistemäärityksissä (kuva 1.44c) ja pipettien pehmentämiseen kapillaaristen TLC-pisteiden luomiseksi (kuva 1.44d). Niitä voidaan käyttää myös sublimaatioissa.

Kuva 1.44: Bunsen-polttimien käyttö: a) höyrytislauksessa, b) Beilstenin testissä, c) Thiele-putkessa, d) pipettien pehmentämisessä.

Polttimia on useita erilaisia. Tavallinen Bunsen-poltin on kuuden tuuman korkuinen, ja siitä on kaksi mallia, jotka eroavat toisistaan kaasun ja ilman säädön suhteen (Bunsen-poltin on kuvassa 1.45a ja Tirrill-poltin on kuvassa 1.45b). Joskus käytetään myös pieniä polttimia (mikropolttimia, kuva 1.45c) ja suuria polttimia (Meker-polttimia, kuva 1.45d).

Kuva 1.45: a) Bunsen-poltin, b) Tirrill-poltin, c) Mikropoltin, d) Meker-poltin.
Kuva 1.45.46: Ilmaventtiilit ja suljetut/osittain avatut asennot kahdessa Bunsen-polttimessa: a+b) Tirrill-poltin, c+d) Bunsen-poltin.

Polttimen sytyttäminen

  1. Kytke polttimessa oleva kumiletku työpöydällä olevaan kaasulinjaan.
  2. Avaa polttimen kaasuventtiili yhden ”kierroksen” päähän suljetusta joko kääntämällä Tirrill-polttimen kultakahvaa (kuva 1.46a) tai Bunsen-polttimen pohjan lähellä olevaa lovettua valitsinta (kuva 1.46c).
  3. Avaa ilmaventtiiliä hieman niin, että lamelleissa tai polttimen ruuviosassa näkyy pieni aukko (kuva 1.46 b+d).
  4. Avaa kaasuventtiiliä työpöydällä, kunnes kuuluu heikko kaasun suhina, ja käytä sitten sytyttimen avulla kipinää ja sytytä poltin. Jos sen sijaan käytetään tulitikkuja, sytytä ensin tulitikku ja käynnistä sitten kaasu. Jos poltin ei syty, kaasua tai ilmaa on joko liikaa tai liian vähän. Kokeile säätää molempia ja tarkkaile vaikutusta.
  5. Kun poltin on syttynyt, säädä kaasua ja ilmaa, kunnes sininen kolmionmuotoinen liekki ilmestyy (”sininen kartio”, kuva 1.47d). Liekin pitäisi olla 1-2 tuumaa korkea ja siihen pitäisi liittyä liekin kuuluvaa sihinää. Oranssi liekki (kuva 1.47b) muodostuu, kun polttoaine palaa epätäydellisesti, ja se on sinistä liekkiä viileämpi, ja jos sitä käytetään lasiesineiden lämmittämiseen, lasille jää mustaa hiiltä. Jos haluat muuttaa oranssin liekin siniseksi kartioliekiksi, päästä polttimeen enemmän ilmaa. Sinisen kartion kärki on liekin kuumin osa.
Kuva 1.47: a) Polttimen sytyttäminen sytyttimellä, b)Liian oranssi liekki, c) Ei sinistä kartiota, d) Oikein sytytetty poltin.

\(^5\)Kuten Fischer Scientific -luettelossa on ilmoitettu.

Tekijä

  • Lisa Nichols (Butte Community College). Orgaanisen kemian laboratoriotekniikat on lisensoitu Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International -lisenssillä. Täydellinen teksti on saatavilla verkossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.